lauantai 27. elokuuta 2011

Syysistutusten aikaan

"Puutarha-apulaisten" mielestä on selvästi aika jo tehdä syysistutuksia

Oravamamma Sportti poseraa jälleen.  Huomatkaa etutassut, selvä multasormi -viherpeukalo:)




Täällä taas apulainen selvästi toivoo syyskukkia ruukkuihin ja siivoamista muutenkin...

En muuten raaskinut ottaa kuvassa näkyvää nokkosta pois pihalta, koska se perhostoukkien ruokaa. Olen selvästi lukenut liikaa Riku Cajanderin kirjoja:)





Tässä on apulaisten tekemiä kevätistutuksia, itse en ole niitä laittanut. Yllätyksekseni puutarhaan  ilmestyi neljä auringonkukkaa. Ovat niin kauniita, että ensi vuonna täytyy istuttaa niitä itsekin. Paikkakin oli valittu hienosti, alppikärhöjen eteen.


Mukavaa viikonloppua!









torstai 25. elokuuta 2011

Lapin kuvia ja lukupiiri





Katsokaapa, kuinka hyvin näiden kavereiden kesäpuku sopii maastoon. Ovat ilmeisesti kiirunoita (jos joku voi vahvistaa/muuttaa lajin, niin hienoa. Emme ole miehen kanssa näitä ennen luonnossa nähneet). Liikkuivat kuuden linnun ketjussa ruokaa etsien lyhyen matkaa Pallastunturin laelta alaspäin).

Tässä vielä kuvia Pallastunturilta





Äkäsmylly, Äkäslompolo. Ja  Petterit:)



Nostalgian ja patinan lukupiiri jatkuu.  Lähikirjaston luonnosuojelu-hyllyä katsoessani käsiini osui vanha Pentti Linkolan johdatus 1990-luvun ajatteluun. Edelleen erittäin ajankohtainen kirja.

Linkolan jyrkät näkemykset voivat järkyttää monia, mutta niin totuuden sanoja hän kirjoittaa. Kirja tarjoaa edelleen paljon pohdittavaa ja miettivää suhteestamme luontoon.

Tässä katkelmia kirjasta:

Maailma on hävinnyt altani, hävittämällä hävitettynä. Aari aarilta, puu puulta, kukka kukalta kaikki on jauhautunut hakkuumurskioiksi, ojikoiksi, tienpohjiksi,huvilatonteiksi,venesatamiksi, voimalinjoiksi. Muutama pyhättö on jäänyt tiettymättömiin raiskioiden taakse, kun sinne ei ollut enää mitään reittiä jota myöten sinne olisi kestänyt kulkea...

Luonnonystävä ei nykymaailmassa koskaan voi saada mitään lisää, en minä eikä kukaan muukaan. Luonto ei missään voita alaa, kasva. Ainoa toivo on, että entisestä jotain säästyisi, mahdollisimman kauan - ja sen toiveen toteutumiseen ihmiselämä on liian pitkä.

En minä halua rekisteröidä pensastaskujen häviämistä, sen alueellista jakautumista, pesäpoikasten ja aikuislintujen kuolevuutta. Minä haluan, halusin kulkea niityillä, joilla pensastaskut kiitävät kukkakärpästen perässä, naksuttavat ja surisevat.

(Pentti Linkola, johdatus 1990-luvun ajatteluun, WSOY, 1989)

















lauantai 20. elokuuta 2011

Lapin matkalta 1

Kiitos hyvät ystävät viime postauksen matkatoivotuksista ja nimipäiväonnitteluista.

Tulimme takaisin pohjoisen matkalta aamuyöstä. Olimme Ylläksellä, josta teimme myös päiväretkiä Pallakselle, Enontekiöön, Hettaan ja Leville.

Oli todella rauhallista,  kesäsesonki oli ohitse ja ruska ei ole vielä alkanut. Loistava ajankohta rauhaa ja hiljaisuutta toivovalle luonnonystävälle. Olisin mielelläni jäänyt sinne lumen tuloon saakka taikka vaikka koko loppuelämäksi. Kävin juoksulenkeillä vaellusreiteillä, ja voi sitä luonnon ihanaa rauhaa ja  kauneutta, huoks...   

Tässä näkymiä ja tunnelmia. Laitan vielä ensi postaukseen lisää  Lapin kuvia.











Asuimme Äkäslompolon puolella lomaosake-mökissä,  joka oli hyvin siisti ja omasi kaikki mukavuudet. Mutta jos olisi oma, niin valkoista maalia kuluisi. Ja paljon, heh...




 Itse Yllästunturilla en tällä kertaa käynyt, tässä itse tunturi auton ikkunasta kuvattuna. En lähde tässä nyt murisemaan ympäristöasioista, mutta vähän lohduttoman näköinen kesäkaudella laskettelurinteineen.










torstai 11. elokuuta 2011

Lyhyelle tauolle

Elokuun  puutarhatunnelmia

Suurin osa liljoista on lopettanut kukintansa, enää valkoiset liljat kukkivat. Näiden tuoksu on uskomaton




Maanpeiteruusu Fairy on täynnä kukkia, mäkimeirami seurana



 Istutin keväällä rohtoraunioyrttiä ja jo nyt sen lehdet ja itse kasvit ovat todella isokokoiset








Koko näkymää. Taustalla näkyvä riippakoivu on naapurin ja se on  huolestuttavasti kuivunut. Ihmetyttää  johtuuko se vain kuivuudesta vai onkohan puu kuollut...

Ruusujen, liljojen ja mäkimeiramin  lisäksi kukkivat  hortensia ja kiiltomalva.


Suuntaamme pian  kohti pohjoista, joten siirryn  lyhyelle blogitauolle. Yritän saada hyviä kuvia tuliaiseksi:)


Oikein hyviä päiviä teille, pitäkää huolta itsestänne!

maanantai 8. elokuuta 2011

Näkymiä Satakunnasta

Näkymiä sunnuntaiselta Satakunnan matkalta

Mustavarikset olivat harmaavaristen ja naakkojen kanssa ruokailemassa viljapellolla. Mustavariksia ei meillä  päin olekaan





Loppukesän värejä





ja maisemointityöntekijöitä:)




Merihanhet olivat myöskin ruokailemassa,  osa joukosta piti valppaasti vahtia muiden syödessä





Pyhän Marian kirkon sakaristo Kokemäellä, yksi Satakunnan vanhemmista rakennuksista. Itse puukirkko on palanut.






torstai 4. elokuuta 2011

Lukupiiri ja tunnustuksia

Nostalgian ja patinan lukupiiri jatkuu. Valitsin kirjaksi edelleen ajankohtaisen opuksen eli Else ja Vesa Leivon tulppaanitarhan lumo. Kirjassa on paljon tietoja ja ohjeita tulppaanien ja muiden sipulikasvien istuttamiseen ja hoitoon. Ja kauniita kuvia. Hyvä tietoteos syksyn istutuksiin.




Sylvi ja Sanna-Pauliina ovat muistaneet minua näin makealla tunnustuksella, iso ja lämmin kiitos teille!



 Tähän liittyi kysymyksiä

Väri?

Liila. Näkyy sekä sisustuksessa ja vaatteissa.

Ruoka?  Itse tekemäni linssimuhennos. Toinen on kaupasta valmiina tölkissä ostettavat valkoiset pavut etikkakastikkeessa .

Paikka, jossa haluaisin käydä?

Niitä on monia, Madeira uudelleen, Japani, Kanada, Australia. Mutta koska inhoan lentomatkustamiseen liittyvää riesaa  ja muutenkin ympäristösyistä, jää varmasti matkat tekemättä, heh.

Katsokaapas kuinka täällä on olohuoneessa tyhjää. Kiillotin olohuoneen lattian ja suurin osa mööpeleistä on nostettuna pois olohuoneesta. Kesälomani on siis alkanut:)




Hyvää torstaita kaikille!

maanantai 1. elokuuta 2011

Elokuuta

Syyssyrikän tenho on nyt meilläkin todistettu, amiraali viihtyi pitkään maistelemassa.




Sisääntulon kesäkukat alkoivat olemaan jo nuutuneen näköisiä ja etsiskelin uusia tilalle, mutta kovin vähän oli  enää kesäkukkia jäljellä. Päädyin curry-kasviin (tuoksuu myös currylle)  ja seppelvarpuun, jonka myöhemmin siirrän tekeillä olevaan kukkapenkkiin.  Yllättävästi tuli jo syksy mieleen, vaikka kesähän nyt on vielä.  Seppelvarpu, pihan kuunlijat, keijunkukka ja ruusun kiulukat tuovat minusta myös itämaisen tunnelman. Erikoista huomata, miten samassa pihassa voi tunnelma vaihdella.







Sylvi on muistanut minua tunnustuksella, iso ja lämmin kiitos! Palaan siihen ensi kerralla.



Muutaman päivän päästä minulla on  luvassa kesälomapäiviä. Eli kotiprojekteja tiedossa, D!

Mukavaa viikkoa kaikille!