"Katsokaa nyt, se iso turrikin haluaa puutarha-apulaiseksi. Ei se vielä oikein osaa."
"Osaanpas. Sussi sanoi, että syksyksi laitetaan kanervista asetelmia. Mä poimin Sussille kimpun."
tiistai 12. elokuuta 2014
lauantai 9. elokuuta 2014
Kesäretkiä
Muisteloita kesän retkistä
Tässä vähemmän tunnettu kohde: Brahelinna Ristiinassa. Castle Brahe in Ristiina
Astuvansalmi. Kuvassa näkyy hyvin kallion ihmiskasvoinen muoto. ( & vilahtaa Riku ja allekirjoittanut). Osa tutkijoista katsoo, että kalliomaalaukset ovat maalattu veneestä käsin, ei jäältä. Tuolloin oli lämmin ajanjakso, joka piti vedet sulana ympäri vuoden. Vedenpinta on ollut myös huomattavasti nykyistä korkeammalla.
Ruissalon rehevyyttä
Kesä, miksi se aina kuluu niin nopeasti?
Tässä vähemmän tunnettu kohde: Brahelinna Ristiinassa. Castle Brahe in Ristiina
Astuvansalmi. Kuvassa näkyy hyvin kallion ihmiskasvoinen muoto. ( & vilahtaa Riku ja allekirjoittanut). Osa tutkijoista katsoo, että kalliomaalaukset ovat maalattu veneestä käsin, ei jäältä. Tuolloin oli lämmin ajanjakso, joka piti vedet sulana ympäri vuoden. Vedenpinta on ollut myös huomattavasti nykyistä korkeammalla.
Ruissalon rehevyyttä
Kesä, miksi se aina kuluu niin nopeasti?
tiistai 5. elokuuta 2014
maanantai 4. elokuuta 2014
Juhlahumun keskellä
Herra Harmaakarhu viettää elokuussa tasavuosia ja juhlallisuudet alkoivat lähimmäisten kesken jo eilen, jatkoakin seuraa. Tänään vietämme taas 14-vuotishääpäivää. Kohta lähdetään liikkeelle...
keskiviikko 30. heinäkuuta 2014
Riemua rannalla
"Toiset ne vain huvittelevat, kun täällä ahkeroidaan kasteluletkun kanssa"
Lopuksi inspiraatiokuva kaikille puutarhureille: luonnon itsensä suunnittelema kuivan paikan kivikkoryhmä Hangon rannalla
maanantai 28. heinäkuuta 2014
torstai 24. heinäkuuta 2014
Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimet tuhoutumassa
Jälleen kerran olen vakavalla asialla sähköpostiini
saapuneen tiedotteen vuoksi. Nimittäin Suomen vanhimman suojelualueen, Mallan
luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimistö ovat tuhoutumassa laittoman
poronlaiduntamisen vuoksi. Blogiani lukevat tietävät, että olen Lapin luonnon suuri ystävä ja kunnioitan suuresti saamelaisten kulttuuria. Mutta Lapissa käyneenä tiedän myös laajamittaisen poronhoidon tuomat ongelmat.
| Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014 |
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen
kertoo, että laiton porojen laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin
kukkakasvejakin. Pelkästään suurtuntureilla kasvava, rauhoitettu
jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt
asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen
kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja
ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä
kukaan ei ole tehnyt mitään”, Järvinen jatkaa.
Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty
kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet
kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai
kokonaan kukattomiksi.. ”Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää
lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit
ovat kuolleet”, Antero Järvinen kertoo.
Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen
mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla
seurausta ylilaidunnuksesta.
”Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta
Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin
yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan
rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010”, Antero
Järvinen toteaa.
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski
Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan
luonnonpuiston tilasta.
”Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii
jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat
entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen
heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta”,
Hanski toteaa.
”On käsittämätöntä, että tällainen
piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä.
Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.”
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
©
Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.









