torstai 5. maaliskuuta 2009

Jälkiä

Tämä on mielenkiintoista puuhaa lumikaudella: jälkien tarkkailu.



Supikoiran taloudellista liikkumista: lumella takatassu astuu etutassun jälkiin.




Metsähiiri.




Kauriin pienet sorkanjäljet.




Nämä metsämyyrän jäljet selittävät, miksi haukka näkyi partioivan alueella.




Ja lintukuva:) Näitä kavereita oli jälleen paljon. Kuva on viime lauantailta, meri oli avoinna ja joutsenia paikalla satakunta, sekä kyhmy- että laulujoutsenia.
SHARE:

16 kommenttia

  1. =) Ihania joutsenia...arvaas millaisia jäliä meidän nakit jättää? Aivan kun mäyrällä...

    VastaaPoista
  2. Voi kuinka kauniita pieniä jälkiä....
    itsekkin katsellen pikkupihallani jälkiä lumen päällä ...ei ole kylläkään supikoirien ei peltomyyrien... omat jälkeni peitän lumella:))))

    Ihanaa päivää Sussille ja oli ilo kun kävit:)

    VastaaPoista
  3. Jälkiä on mukava tarkkailla metsässä, minä olen kyllä huono sanomaan kenen jäljet menee mutta isäntä onneksi tietää ;)

    VastaaPoista
  4. Heippa,
    Mielenkiinnolla jälkiä seurailen täällä, kun oikeasti olen huono niitä tunnistamaan, että mikä kuuluu millekkin eläimelle... Toivottelen mukavaa loppuviikkoa!
    Terveisin Minttu

    VastaaPoista
  5. Täällähän oppii!:) Olen niin huono sanomaan jäljistä, että mikä otus on mennyt, sentäs pupun jäljet tiedän...:D
    Olipas jo paljon joutsenia!

    VastaaPoista
  6. Tulin taas käymään "luontokalenterissa"!
    Meidän pihassa nähyvät toisinaan ketun jäljet ja sitten näiden lemmikkien..
    Lähitiellä olin näkevänäni suden jäljet ja viralliselta taholta on nyt sitten tiedoteltu täälläpäin jolkuttelevasta yksinäisestä sudesta, että ehkä ne sitten...

    Hyvää viikonloppua Sussille!!
    Sara

    VastaaPoista
  7. Mimmuli, pikkuisia mäyriä:):) Enollani oli aikoinaan mäyräkoira, joten tuttuja kavereita ovat.

    Sirkka, meillä on pihalla paljon lintujen tekemiä jälkiä, välillä linnut ovat tehneet siivillään kauniita "enkeleitä" lumeen.

    Mari, eikö olekin mielenkiintoista ja mukavaa puuhaa:)

    Minttu, jos kiinnostaa, niin saatavilla on hyviä jälkioppaita. Niistä on kiintoisaa opetella tunnistusta.

    Marge, meri on ollut avoinna, joten joutsenilla on hyvät mahdollisuudet talvehtimiseen. Joukossa näkyi olevan jopa monia viime vuoden poikasia.

    Sara, oho susi, enpä ole koskaan luonnossa jälkeä nähnyt. Kettuja liikkuu täälläkin lähistöllä.

    Hyvää perjantaita kaikille!
    T. Sussi

    VastaaPoista
  8. Hei Sussi!
    Kiitos jäljistä. Tämä on kuin luontokoulussa kävisi, kun vierailee luonasi. Enpä tietäisi minkä eläimen jättämiä jälkiä on. Luulisin että on jalkapuoli tai kaksijalkainen (taloudellinen askeltaminen).Joutsenkuva on kaunis, tuo kevään jo sisään.
    Ihanaa viikonloppua blogiystäväni toivottaa Lennu!

    VastaaPoista
  9. Heissan!
    Eläinten jäljet lumessa ovat kiehtovaa katsottavaa:) Itse yritän aina bongata mahdollisimman useita, tosin kaikkia en tunnista.
    Viime talvena takapihallamme, metsän reunassa, oli valtavan isot tassunjäljet, arvoitukseksi jäi minkä eläimen, sillä pihamme on aidattu joka puolelta.
    Mukavaa viikonloppua:))))

    VastaaPoista
  10. Jälkien tarkkailu lumelta on hauskaa. Aamusella, kun vien koirulia aamupissalle takametsään, niin aina jotakin mielenkiintoista lumesta löytyy. Kaikelaista isompaa ja pienempää vipeltäjää lähimetsässä liikuskelee.

    VastaaPoista
  11. Kauniita luontokuvia...hyvää viikonloppua..

    VastaaPoista
  12. Minäkin tulin luontokouluun. Onpas kaiken näköisiä jälkiä. Meidän pihassa on vain kissan jälkiä, reitti kulkee pihamme läpi. Joutsen kuva on upea:)
    Mukavaa naistenpäivää!
    Terkuin Piitis

    VastaaPoista
  13. Lennu, kiitos. Jäjet ovat hyvin mielenkiintoisia: taloudellinen askeltaminen on hyvä tapa erottaa kotikoiran jälki esimerkiksi supikoirasta tai ketusta. Kotikoiralla on paljon energiaa se voi "ryntäillä" pitkin ja poikin, kun taas villieläin joutuu elämään säästeliäästi. Jos kotikoira jäisi ulkoeläimeksi se oppisi pian säästämään energiaa ja askeltaisi villin tavoin.

    Mimosamamma, kuulostaapa todella mielenkiintoiselta. Olisikohan ollut ilves? Susikin on aina mahdollinen.

    Nina, eikö olekin mielenkiintoista, lumi paljastaa monenlaista kulkijaa...

    Krisse, kiitos:)

    Piitis, kiitos. Kissanjälkiäkin on mielenkiintoista seurata, niill näkyy olevan omat tarkat reittinsä.

    Mukavaa sunnuntai-iltaa kaikille!

    T. Sussi

    VastaaPoista
  14. Susi tuli minullekin mieleen niistä jäljistä. Ilveksiä ei varmaan täällä etelärannikolla ole?
    Kerronpa yhden "susujutun" (toivottavasti osaan sanoa sen lyhyesti ja ytimekkäästi:)
    Naapurissamme on kaksi koirasutta, ne ovat aina pihalla aitauksessa (räksyttäämässä). Kerran viime kesänä sattui tällainen juttu: menin n. puoli 10 illalla vielä pihalle Mimosan kanssa, oikeasta silmäkulmastani näin että toinen "susista" pääsi karkuun, jolkotti metsään päin. Hirveä haukkuminen tosin kuului samalla. Kiljaisin miehelle että äkkiä Mimmma sisään, yksi on päässyt karkuun. No, tultiin sisään, ovet kiinni slam, ja menin olohuoneen ikkunasta katsomaan minne päin susi suunnistaa niin kas, molemmat sudet olivat häkissään ja tuijottivat varmaan 20 minuuttia hievahtamatta siihen suuntaan minne niiden "kopio" jolkotteli. Olen aivan varma että se oli susi. "meidän metsä" ei ole mikään kovin iso ja sen joka puolella on asutusta.. mutta se oli ehkä joku nuori uros joka oli lähtenyt seikkailemaan ja sen on täytynyt tulla tuohon metsään autotien ja ihmisasutuksen läpi, oli se sitten tullut mistä päin tahansa.

    VastaaPoista
  15. Teuvon kuvat Noormarkusta kävi täällä. Hyvät jäljet ja tieo kuka jätti. www.ttvehkalahti.blogspot.fi

    VastaaPoista

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig