Mahalasku työelämän loppumattomiin sulosointuihin loman jälkeen on nyt tehty.
Sähkö- ja paperipostit olivat täynnä, puuduttavia kokouksia loppumattomiin ja sekä kyseenalainen ilo kuunnella narinaa, joka vastaa karkkikaupassa olevan väsyneen nelivuotiaan kiukuttelua äidin ilmoittaessa, ettei tänään olekaan karkkipäivä. Sillä erotuksella, että nelivuotiaan kohdalle sen voisin ymmärtää, mutten aikuisten.
Maanantaiaamulla olin lähellä kävellä mitään sanomatta suoraan ulos siltä istumalta. (Yksi työtovereista tekikin kerran niin, otti laukkunsa ja takkinsa ja käveli ulos. Tietokone jäi päälle kun hän lähti. Eikä tullut koskaan takaisin. Voi kuulostaa uskomattomalta, mutta on ihan totta.)
Iltapäivällä onneksi muistin, kuinka kaikesta kokemasta, varsinkin tunnetiloista, saa aikaan hyvää tekstiä. Kirjoittamisen kuutamourakointia siis edelleen...
Wautsi wau,upean värisiä kukkia!
VastaaPoistaTyöelämän koukerot ovat kyllä välillä niin syvältä jostakin...
Kuvat ovat hienoja! Pitäis olla lottovoittaja, että voisi kävellä vaan töistä pois eikä koskaan palata. Mieli kyllä joskus tekisi tehdä niin :)
VastaaPoistaHuh! Kuulostaa aika pehmeältä aloitukselta... ;O) Joo, elämä välillä on... Mun onneksi työskentelen varhaisteinien kanssa, joten jos joskus potuttaa, voin lohduttautua edes sillä, että ovat lapsia. Mutta minkäs teet, jos aikuiset kiukuttelevat? Ei kivaa!
VastaaPoistaTosi kauniit kuvat!
VastaaPoistaJaksamista töissä!
Kukkia täytyy kuvat nyt kun niitä vielä on. Ihania kuvia ja mielenkiintoisia lajeja! Jaksamista työhön!
VastaaPoistaVielähän niitä kukia täytyy ihailla kun niitä on,voimia työelämään:))
VastaaPoistaIhanan värisiä kukkia. Ei niihin koskaan kyllästy.
VastaaPoistaVaikeita asioita ihmissuhteet.
Voimia sinulle töihin,
.
Tuttu tunne, joskus tosiaan tekisi mieli lähteä ja jättää kaikki. Vaihtaa alaa tai edes työpaikkaa. Sitten ajattelen, että joka työpaikassa on huonot puolensa ja tässä nykyisessä on aika paljon hyvääkin.
VastaaPoistaKatja, minustakin värit ovat upeita.
VastaaPoistaTarja, kiitos:) Siinäpä se:)
Satu, niinpä, aikuisten soisi käyttäytyvän paremmin.
Susanne, kiitos:)
saraheinä, kiitos:)
Ritva, kiitos:)
Sylvi, kiitos:)
Sirutuuli, totta, jokaisessa paikassa on hyvät ja huonot puolensa. Välillä on vain vaikea läytää niitä tästä minun hommastani, mutta aikansa kutakin:)
Hyviä kukkakuvia! Tuo kiukuttelu tosiaan on yllättävän yleistä aikuistenkin keskuudessa. Välillä tunnen myötähäpeää, kun joku työkaveri oikein taas narisee...
VastaaPoistaHenkkumaaria, kiitos:) Aikuisten tosiaan soisi muistavan aikuisuutensa:)
VastaaPoistaKukkakuvasi on kyllä aina yhtä ihania!
VastaaPoistaVoi kun aina muistaisi itse, että onni on kiva työ ja huippukivat kollegat. Tsemppiä sulle!
Leppoista viikonloppua!
-k-
Ihana tuo törmänkukka, tuota pitää itsellekkin laittaa!
VastaaPoistaKaikkea me kuule tehdään rahan takia :)
Tuskin me, kuule Sussi, ihan pian näihin sun kukkakuviis kyllästytään, on nää sen verran paljon kauniita ja komeita. Näppäilehän vaan edelleen ja ilostuta meitä.
VastaaPoistaKirjottamisen laukaisee aina joku tunne. Ihan onskuna harvoin syntyy mitään...
K, kiitos, onneksi minullakin on myös kivoja työkavereita:)
VastaaPoistaMari, minustakin törmakukka on upea. Älä muuta sano, rahan vuoksi...:)
Nattimartta, kiitos, olipa todella kauniisti todettu:)
Totta, tunteista tekstit syntyvät:)
Asiasta kukkaruukkuun... tossa tokassa kuvassa on ihan mieletön värimaailma, harmonia ja kukkien tekstuuri.
VastaaPoistaNiin ja mä lopetin työt. En ihan noin dramaattisesti, mutta hyvä palkkainen vakiduuni vaihtui nykyiseen haahuiluun.