tiistai 5. maaliskuuta 2013

Meri







Epäröin. 
Tohdinko lähteä?
Jättää taakseni kivisen kaupungin.
Kaiken entisen.

Pääskyset tempaavat minut mukaansa. 

Pysähdyn vasta meren rannalla. 

Kivien kohdalla horjun.
Kunnes saavun pehmeälle hiekalle. 

Kaislikko kohisee,
Simpukat kuiskaavat
täällä on elämä. 

**********************

Päädyin muutaman päivän sairauslomalle astmaoireiden äidyttyä todella pahoiksi. Mikään ei opeta nöyryyttä niin  hyvin kuin se, että maratoonari ei pysty juoksemaan tai edes kävelemään ripeästi. Totesin lääkärilleni, että nyt tarvittaisiin jotakin Lance Amstrong -tyyppistä  troppia, jotta pääsisin  kuntoon ja kesällä  edes Paavo Nurmi maratonin puolikkaalle. (Olen käynyt samalla lääkärillä kahdeksan vuotta, jos joku ihmettelee, miten lauon suustani lääkärillekin kaikkea. Hän on jo tottunut ja omaa hyvän huumorintajun. )

Sain kortisonin ja avaavan lääkkeen yhdistelmää sekä supertehokasta avaavaa lääkettä. Otin niitä aamulla. Kädet ja koko eukko ovat tärisseet siitä lähtien. Nyt kävisi huonosti doping-testeissä.

SHARE:

27 kommenttia

  1. Toivotaan että tropit auttaa... :)

    VastaaPoista
  2. Toivottavasti lääkkeet auttavat. Mistä oireet nyt johtuvat? Pakkasesta vai onko jo jotain pajupölyä tms?

    VastaaPoista
  3. Scilla, kiitos:)

    Kukkaiselämää, oireet johtuvat lievän flunssan, pakkasen ja vahvan stressin yhdistelmästä, ne aina pahentavat oireita, varsinkin yhdessä.

    VastaaPoista
  4. Voi harmi tota astmaa,toivotaan että lääkkeet auttaisivat:)

    VastaaPoista
  5. Irma, kiitos:) Ainakin lääkkeet ovat tehokkaan tärisyttäviä, D!

    VastaaPoista
  6. Ihania merimaisemia,toivotaan että lääkkeet autavat ♥

    VastaaPoista
  7. Toivottavasti oireesi pian rauhoittuvat,Sussi. Meille lukijoille jaoit rauhallisuutta ja unelmia nàillà upeilla merikuvilla ja runolla, kiitos.
    Terhi

    VastaaPoista
  8. Koskettavia kuvia.
    Kärsivällisuyyttä!

    VastaaPoista
  9. ihana runo...haikea

    ne avaavat on kyllä semmosia syämmentykyttelijöitä.

    Uutta Hallan seikkailua odotellessa...:)

    VastaaPoista
  10. Taitavat tropit olla aika vahvoja, mutta toivotaan niiden auttavan.
    Oletko itse kirjoittanut nämä runot. Todella kaunista luettavaa!

    VastaaPoista
  11. Minulla aivan sama ongelma, välillä menee paremmin ja välillä huonommin, nyt ei juoksua toppuuttele astma vaan äitynyt polvi, joka ei ota parantuakseen, rasittavaa, mutta eteenpäin mennään, tsemppiä, tiedän tasan tarkkaan miltä tuntuu.

    VastaaPoista
  12. Kaunista, sekä kuvat että teksti. Ja taas saat mulle aikaan koti-ikävän meren rannalle :)
    Ai, on jotain superavaavaa olemassa ! Hyvä tieto, jos keuhkoni eivät kestä ens keväänä saven kuormaamista, niin menen tilaamaan sitä lekurilta :D Mulla kovat pakkaset pahensivat astmaa. Parane pian !

    VastaaPoista
  13. Toivottavasti lääkkeet auttavat!
    Kaunis runo ja kuvat...

    VastaaPoista
  14. Tsemppiä toipumiseen!!

    Kaunis meri ja vaikuttava runo.

    VastaaPoista
  15. Aivan upeat kuvat! Merellä vaan on niin oma luonteensa.

    Kortisoni on kyllä sellaista ainetta,että ei ihme,jos hiukan tärisyttää...

    VastaaPoista
  16. Aika rajun kuurin ootkin saanut. Astmaatikkona tiedä mitä oot kokenu, muutaman kerran oon ollu kortisooni tiputuksessa ko henki vaa pihisi.
    Toipumista.

    Runo ja kuvat on todella upeita.

    VastaaPoista
  17. Ritva, kiitos:)

    Terhi, kiitos:)

    Irene, kiitos:)

    Riikka, kiitos:) Juu, saan tykytystä jo pelkästä ventolinestä ja tämä on paljon jytäkämpää.

    Between, kiitos:) Runot ovat itsekirjoittamiani.

    Sarppu, kiitos:) Polvivaivat ovat kurjia ja kestävät pitkään. Toivottavasti paranee pian.

    Pivi, kiitos:) Atroventiä käytetään lääkärini mukaan erityisesti keuhkoautamausta kärsivillä tupakoitsijoilla. En ole ikinä polttanut, mutta pitäisi olla tehokas avaaja.

    saraheinä, kiitos:)

    Ninnu, kiitos:)

    Katja, kiitos:) Täytyy toivoa, että tropit tehoavat nopeasti.

    Kosotäti, kiitos:) Sinulla onkin kokemusta todella pahaksi äityneestä astmasta. Toivotaan, että edes pakkaset loppuvat, niin helpottaisi edes siltä osin.

    Hyvää keskiviikkoa kaikille!

    VastaaPoista
  18. Toivotaan,että olosi tasaantuu ja maratoonikin vielä oottaa siellä=)

    Kauniit kuvat ja teksti niiden ympärillä.

    VastaaPoista
  19. Jaana Kristiina, kiitos:)

    VastaaPoista
  20. Kaupunki kannattaa jättää aina kun se on mahdollista.

    VastaaPoista
  21. Oi, mikä kaipuu meren rannalle iskikään! Jos saisi aikamatkata niin nyt voisi olla kivaa kesäkuussa Ruissalossa Kuuvan nokan rannalla.

    VastaaPoista
  22. Voi, koitahan parantua! Itselläni on myös muinoin astma diagnosoitu, mutta onneksi se on ollut oireettomana jo vuosia.

    Ihanaa lukea sinunkin kuulumisia tauon jälkeen. On ollut niin kova ikävä blogimaailmaan, että pakko oli pistää uusi blogi pystyyn :)

    Oikein hyvää loppuviikkoa sinulle!

    VastaaPoista
  23. Kauniita kuvia!
    Toivottavasti paranet pian ja maratoonitkin on taas mahdollisia!

    VastaaPoista
  24. Ari, oikeiassa olet. Kunhan vielä pääsen tekemään sen lopullisesti...

    Wanhan Wallankumous, Kuuvanniemi on upea paikka. Sinne taas pian:)

    maalainen, kiitos:) Upeaa, että olet takaisin blogimaailmaan.

    Rita, kiitos:)

    Hyvää torstaita kaikille!

    VastaaPoista
  25. Hei :) ja olipa kiva, että tulit käymään sivukujilla, löysin sen myötä tänne! Upeita kuvia sinulla! Ja kirja!! Nyt toivon sulle toipumista, kunnon lenkkikelitkin tässä hiljalleen alkavat :) (minähän en talvella juokse...)

    VastaaPoista
  26. Satu, kiitos:)

    Hyviä lenkkikelejä odotellessa:)

    Hyvää perjantaita kaikille!

    VastaaPoista
  27. Selaisin pitkästä aikaa blogeja ja juutuin omaasi :) huikeita kuvia meren ääreltä ja kauniita tekstejä!

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig