perjantai 6. syyskuuta 2013

Degrowthko tyranniaa?



Björn Wahlroos on jälleen kerran jyrähtänyt. Silmiini osui lehtijuttu (HS 5.9), jonka mukaan Wahlroos tunnustaa olevansa kaltaiseni degrowth-ihminen.

Kahdella ehdolla tosin. Ensimmäisenä sen pitää olla  henkilökohtainen valinta ja sitä tehdään mahdollisimman pitkälle omin varoin rasittamatta niitä, jotka eivät sitä tee.

Toinen ehto on, ettei aatetta tuputeta muille. Degrowth-ihmiset ovat Wahlroosin mukaan tämän päivän ultravasemmistolaisia, fundamentalisteja ja tyranneja. Degrowth-ihmisten valinnassa ei hänen mukaansa ole mitään vikaa, vaan siinä, että ohjelman pitää olla kaikille sama, kaikkien pitää pysähtyä.

Luonnonvarojen liikakäyttöön Wahloosilla on oma ratkaisunsa. Omistaminen ja hinta. Luonnonvaroja ei saa käyttää ilman, että niistä maksetaan.

Ensimmäisestä ehdosta näymme olevan samaa mieltä. Degrowth ja downshiftaus ovat oma valinta.

Työtön tai sairas ei ole downshiftaaja. Se on olosuhteiden pakkoa, ei omaa valintaa.

Tosin en ole koskaan ymmärtänyt tätä ”yhteiskunnan elätit vastaan maksajat ” -logiikkaa. Kuka tahansa meistä voi jonakin päivänä joutua turvautumaan yhteiskunnan apuun. Sairaus tai työttömyys voi osua kenen tahansa kohdalle.

Miksi taas voisimme kutsua talouden nykyistä kasvupakkoa? Ei varmastikaan ultravasemmistolaisuudeksi, mutta fundamentalismi ja tyrannia eivät ole siitä kaukana.  ”Talouteen ja kasvuun tulee sinun uskoman, eikä muita jumalia pitämän.”

Emmekö tälläkin hetkellä juokse seuraavan kvartaalin tuottotavoitteiden perässä? Kaikkien pitää olla liikkeessä, kasvun ja hyvinvoinnin nimissä.

Onko jatkuva talouskasvu edes mahdollista? Entä jos kasvukapitalismi sisältääkin oman tuhonsa siemenen?

Luonnonvarojen kuuluminen jollekulle omistajalle? Niinpä, siitähän olemme saaneet kokemusta esimerkiksi Talvivaarasta tai kansainvälisten suuryritysten aiheuttamista ympäristötuhoista ympäri maailmaa.  

***********************************************

Degrowth-ajattelun tarkoituksena on tuotannon ja kulutuksen vähentäminen ja ympäristön suojeleminen. 
  
 Degrowth- ajattelun mukaan tarvitaan muutos vallitsevaan ajattelutapaan,  jossa

- taloudella ja talouskasvuun pyrkimisellä on ylivalta yhteiskunnassa

- uskotaan, että talouskasvulla ratkaistaan kaikki ongelmat, kuten työttömyys ja epätasainen tulonjako

- ihminen ja luonto nähdään talouden kautta, välineinä ja talouskoneiston osina

 - talouskasvu = hyvinvointi

- ihanteina ovat voitontavoittelu, rahan kerääminen, statuskilpailu, kulutuskeskeinen elämäntapa
 
-  luonto ja ympäristö tuhoutuvat.

Maapallon luonnonvarat eivät riitä  kuluttamisvauhtiimme, elämme koko ajan velaksi  kuin tuhlaajapojat.  Luontoa ei saa takaisin, kun se on kerran tuhottu..
SHARE:

16 kommenttia

  1. Puhut asiaa. Periaatteessa pidän siitä, että B.W. on yksi harvoja ihmisiä tässä meidän suomalaisessa yhteiskunnassamme, joka uskaltaa avata suunsa ja lausua mielipiteitään. Hän, siinä missä tahot, joita hän usein kritisoi, on itse aikamoinen fundamentalisti. Kai sitä ihminen on vaan niin sokea itselleen!

    Degrowht -ajatus on hieno, mutta yleensä kaikki ääripäät tarjoavat mustavalkoista ajattelua, mikä harvoin toimii yleisenä ohjenuorana. Itse kannatan ajatuksen omaksumista omista lähtökohdista käsin ja kestävien valintojen tekemista aina kuin vain voi!

    VastaaPoista
  2. Olen pitkälti kanssasi samaa mieltä. Eilisen A-talkin ja Latvian eurokelpoisuutta käsittelevän dokumentin jälkeen olen kuitenkin niin kiukkuinen, että BW:n kommentit vain lisäävät kiehuntaa.

    VastaaPoista
  3. Joka sanasi ontotta ja liityn niihin koko sydämestäni.
    Luonto kuuluu kaikille ei niille kaivosyhtiöille ym. riistäjille.
    Miksi ihmeessä me pienet maan matoset suojelemme ja säästämme luontoa kun isot tulee ja jyrää,siksi että me vielä jaksamme uskoa hyvään huomiseen. Ja siihen että lapstenlapsetkin vielä näkevät kissankellot ja kiurut pellon pientareilla.

    VastaaPoista
  4. Koska tällä hetkellä tarvittaisiin kolme maapalloa, jotta kaikki ihmiset voisivat kuluttaa kuten suomalaiset, on minusta päivänselvää, että degrowth elikkäs kulutuksen vähentäminen on ainoa mahdollisuus jatkaa elämistä tällä planeetalla.

    Varmasti yksilöille tulee taloudellisia ongelmia, kun talouskasvu edes hiljenee, saati pysähtyy tai kääntyy laskuksi. Ne ovat hinta, joka on maksettava siitä, että voimme lajina jäädä eloon. Yhteisvastuullisesti voidaan myös helpottaa maailmanlaajuisen downshiftauksen vaikutuksia yksilöiden elämään.

    Hieman minua hämmentää, että mikään puolue ei uskalla vastustaa jatkuvaa talouskasvua.

    Tällä pienellä planeetalla olemme kuin homekasvusto suljetussa purkissa. Kasvaa ja kukoistaa aikansa, peittää kaiken muun alleen ja sitten kuolee pois, kun on käyttänyt kaiken ravinnon. Homekaan ei osaa hillitä kasvuaan kohtuulliseksi. Olemmeko älyllisesti samalla tasolla?

    VastaaPoista
  5. Öh, kuulen nyt eka kerran degrowthista... Mutta totta turiset!

    VastaaPoista
  6. Hyvä Sussi, puhut asiaa. ♥ ♥

    VastaaPoista
  7. Sota-ajan nähneiden ja sodassa olleiden vanhempieni lapsena en voi käsittää kulutuksen lisäämisen tarpeellisuutta. Esiin nostamasi asia on laaja ja mielenkiintoinen ja on helppo olla kanssasi samoilla linjoilla. Ja koko taloushan on leviämässä käsiin luonnosta puhumattakaan. -Sanoo tässä talousammattilainen ja luonnonystävä : )

    VastaaPoista
  8. Pivi, on harmi, että degrowth ajattelu on jäänyt Suomessa melko tuntemattomaksi. Toivon mukaan esim. Clive Hamiltonia käännetään joskus vielä suomeksi.

    Between, minulta on ko. ohjelmat jääneet näkemättä,mutta voin kuvitella niiden sisällön.

    Kosotäti, maailmamme on arvokas lahja, jota meidän vaalia, ei riistää ja tuhota.

    keskeneräinen, niin totta kirjoitat. Home vertaus on todella osuva!

    Mari, degrowth on suurelle yleisölle tuntematon käsite, eikä siitä ole juuri edes pajoakaan suomenkielisita kirjallisuutta saatavilla.

    Sylvi, kiitos:)

    Mayo, kasvukriitisten näkemysten mukaan nykyinen talouskriisi kertookin järjetelmän olevan romahtamassa, koska jatkuva kasvu ei ole mahdollista.

    VastaaPoista
  9. Sussi puhuu asiaa, vaikka kuulenkin ekaa kertaa Degtowhtista.
    Mielenkiintoista, taidan vähän googlettaa lisä asiasta.
    Hyvää viikonvaihdetta ♥

    VastaaPoista
  10. Talouskasvu mielletään aika laajalti tänä päivänä lähes samaksi kuin hyvinvointi tai ainakin hyvinvoinnin edellytykseksi.
    Mutta maailmanlaajuisesti sen hyöty taitaa kasvattaa vahvimmin 1%:n lompakoita.
    Näitä saarnamiehiä löytyy Suomestakin. Nalle taitaa itse tuohon uskoakin.
    Monissa maissa kansa ei enää siedä tätä ryöstämistä vaan on ottanut oikeuden omiin käsiinsä. Talous tuntuu olevan ainoa mahti tämän hetken maailmassa. Maailmanlaajuiset yhtiöt tunkeutuvat jokaiseen maahan ja sanelevat elämänedellytykset työntekijöille.
    Joku vastavoimahan tähän on kehitettävä.

    VastaaPoista
  11. Seijastiina, kiitos:) Degrowth ei ole Suomessa vielä laajalle yleiseölle kovin tuttu.

    Katja, kiitos:)

    Irene, olen samaa mieltä.

    VastaaPoista
  12. Kirjoitit asiaa. Samoin tässä on tullut niin paljon hyviä ja viisaita kommentteja kirjoitukseesi, että en voi kuin nyökytellä. :)

    VastaaPoista
  13. Hieno ja asiallinen kannanotto tärkeään aiheeseen. Ja totta sekin, että ihmiset sisällyttävät sanoihin erilaisia latauksia ja merkityksiä. Mikä on toista toiselle, toiselle se on jo toisenlaista...:)

    VastaaPoista
  14. Pitsit sekaisin, kiitos:) Totta kirjoitat, käsitteet saattavat helposti sekaantua, jos niitä ei ensin määritellä.

    VastaaPoista

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig