lauantai 24. lokakuuta 2015

Kasvinystävien karkkikirja


Raija Kivimetsä
Meikään tehoavat taikasanat, luonto ja kasvit, johdattavat minut monenmoisille poluille. Nimittäin toissaviikolla olin mukana voimannuttavassa väritysillassa, jossa Hortoilu –blogin toinen pitäjistä, kirjailija Raija Kivimetsä johdatti meidät osallistujat aivotietouden ja rentoutuksen kautta värikynien maailmaan.

Olen toki huomannut, että kirjojen myyntilistat ja markettien lehtihyllyt vilisevät aikuisten värityskirjoja, Minun mieleeni ne ovat aikaisemmin tuoneet lähinnä muiston ensimmäisestä kouluvuodestani ja sen, kuinka sain luokkatoverini Tuomaksen kanssa heti alkuunsa opettajan moitteet siitä, että olimme värittäneet väärin koulukirjan kuvioita. No, ruotuun ohjaamisesta huolimatta Tuomaksesta tuli aikuisena filmiohjaaja ja minusta…D!

Koulumuistot saattoi unohtaa, sillä ilta oli todella mukava ja rentouttava. Oivalsin monta asiaa, ja värittäminen  sujui samalla mallilla kuin silloin joskus aikoja sitten, vauhdilla, alitajuisesti värejä valiten, kuvien rajoista välittämättä. 

Jälkikeskustelussa oli kiintoisaa huomata, miten eri lailla ihmiset värittävät, toiset huolellisella tarkkuudella ja harkiten, toiset minun tapaani suuripiirteisesti rajoja rikkoen.

Itse kirja, Raijan ja kuvittaja Riikka Rängmanin ”Villiinny, väritä, voimaannu” on oikea kasvin ystävien karkkikirja, värittämisen lisäksi se on samalla opas villiyrttien käyttöön. Niistä ohjeista pidän erityisesti, esimerkiksi kasvimaalta kitkettävä vesiheinä on oiva aines smoothieen tai että poimulehdestä saa erinomaista teetä.

Raija on miehensä Jouko Kivimetsän kanssa hortoilun eli villivihannesten keruun ja käytön pioneereja Suomessa. He ovat julkaiseet yhdessä kirjan "Hulluna hortaan".



SHARE:

60 kommenttia

  1. Olen paljon miettinyt noiden värityskirjojen suurta suosiota. En kyllä oikein aiheeseen syty, vaikka siihen olisi yhdistetty kasvitietoutta. Vaan enpä mene keneltäkään mitään innostavaa myöskään kieltämään. Ilmeisesti tuo värityskirjainnostus on globaali ilmiö, sillä samoja kirjoja näin runsaasti Lontoon kaupoissa ja lehtikioskeissa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Isosta ilmiosta on kyse, olikohan Ranskasta lähtöisin. Aivotutkimuksesta löytyy selityskin, värittäminen vastaa käsitöiden tuomaa keskittymistä ja rauhoittumista. Tuskin minäkään ryhdyn innokkaaksi väirttäjäksi, mutta hortoilusta ja kasvitietämyksen lisäämisestä innostuin.

      Poista
  2. Värittäminen ja piirtäminen kasvattavat suosiotaan luultavasti siksi, koska harva tekee nykyisin alkukantaista käsityötä, mihin itse rinnastan piirtämisen ja sitä kautta myös värittämisen. Tosi kivan kuuloinen ilta teillä ollut :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Juuri siitä on kyse:) Ilta oli todella rentouttava ja mukava.

      Poista
  3. Kun olin päiväkodissa töissä ennen poikani menehtymistä, niin voi kuinka tykkäsinkään värittämisestä.
    Siinä jotenkin mieli rauhoittuu.
    Hankin tuon Raija Kivimetsän värityskirjan heti kun ilmestyi.
    Se Hulluna hortaan minulla onkin ollut jo pidempään, -kun olen tällainen "hortoilija".☺

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Rauhoittuminen ja keskittyminen ovat juuri se juttu. Hortoilu vei minutkin nyt mukanaan:)

      Poista
  4. Voi miten hauskaa, aikuisten värityskirja! Lapsena rakastin värityskirjojen värittämistä. Ja hortoilu kuuluu elämääni, olen myös Hulluna hortaan-kirjan onnellinen omistaja :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Horta -kirja on minustakin tosi kiva ja hyödyllinen:)

      Poista
  5. Tuo olisikin hyödyllisempi kuin tavalliset värityskirjat, kun on horta-ohjeitakin mukana. Luin Hulluna hortaan kirjan kesällä, mutta jotankin en täysin osaa käyttää kasveja ruoanlaitossa. En tiedä mikä lie. Nokkosta kyllä käytän joka päivä, mutta muita pitäisi oppia käyttämään.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Olisko tottumuksesta kiinni? Minäkin käytän paljon kuivattua nokkosta.

      Poista
  6. Minä en ole vielä värityskirjaan tarttunut. Mutta ehkä sitten, kun puutarhan syystyöt on tehty. Sitten, kun on talvi ja pimeä.
    Tuo "Hulluna hortaan" -kirja löytyy kyllä hyllystäni.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sanoivat värittämisen olevan hyvää väriterapiaa kaamoksen aikaan.

      Poista
  7. Noista värityskirjoista tulee mieleeni expandismi. Graafikko Pekka Hannula on esitellyt kotisivuillaan expandismin ajatuksen hienosti. Taiteen henkistä harjoitusta. Sinua saattaisi kiinnostaa :) (oletinko oikein?) eli tässä linkki sivulle: http://www.atelierhannula.fi/expandismi.html

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos vinkistä, tutkitaan!

      Poista
  8. Väritin niin paljon lapsena, ettei enää iske. Väritin ihan kirjatolkulla.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Sinä myös maalaat ja teet keramiikkaa! Värityskirjojen suosion yhdeksi syyksi kerrotaan, että ne ovat helppoja nille, jotka eivät osaa kutoa, maalata, piirtää tai tehdä muita kädentöitä.

      Poista
  9. En ole itse vielä kokeillut/hurahtanut näihin väritysjuttuihin. Muut mindful-menetelmät tuntuvat enemmän omilta. Mutta hortoiluun voisin hurahtaakin ;). Kiitos kirjavinkistä!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hortoiluun minäkin hurahdin, D!

      Poista
  10. Me olemme värittämistä kokeilleet ja kyllä se aika rentouttavaa oli. Samalla juteltiin niitä näitä.
    Mukavaa lauantai-iltaa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Marianna, kiva kuulla:)

      Poista
  11. Monet kuvaavat tuota värittelyä rauhoittavana ja lähes terapeuttisena. Itse en ole noita aikuisten versioita kokeillut, lasteni kanssa saa tällä hetkellä väritellä kylliksi =D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. teillä on omat väritysillat:)

      Poista
  12. Mulla on jo yksi aikuisten värityskirja, enää värit puuttuu, ei taida nurkissani olla puuvärejä nimittäin missään.
    Pitänee hommata! =D

    VastaaPoista
  13. Värittäminen on kyllä kivaa, vaikka siitä on jo aikaa kun olen mitään väritellyt.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Moni on varmaan tehnyt sitä viimeksi lapsena:)

      Poista
  14. Väritysillassa! Kuulostaa niin mukavalta. Ja erilaisia värittäjiä löytyi. Kerroinkin jo blogissani, että minut toi värityskirjojen maailmaan ystäväni Kristiina, joka teki Turku-aiheisen värityskirjan. Ja nyt olen huomannut, että värityskirjoja on monilta eri aihealueilta. Tämä oli taas uusi ja mielenkiintoinen aluevaltaus värityskirjaan.
    Kiitos kivasta postauksesta!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Tuula:) Muistan hyvin postauksesi, Turku-kirja on hyvin kaunis

      Poista
  15. Lovely! I don't have the talent for drawing/sketching or painting, but I love seeing the art of others!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Same with me, I do not have the talent for drawing.

      Poista
  16. Minullakin on värityskirja, kaksikin! Se on terapeuttista puuhaa. Hassua toimintaa minulta, sillä osaan piirtää itsekin.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Osaat ottaa ilon sekä piirtämisestä että värittämisestä, hienoa! Itse en osaa yhtään piirtää.

      Poista
  17. So exciting book, the I have not seen before.
    Good Sunday to you.

    VastaaPoista
  18. Hortoilu-blogi onkin minulle tuttu ja siellä blogin pitäjä on mainostanut tätä värityskirjaa. Värityksestä onkin tullut oikein kunnon buumi ja mikäpä siinä, hauskaahan se onkin. Joskus väritän kuvia lasten kanssa päiväkodissa.
    Mukavaa sunnuntaipäivän jatkoa!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Piipe:) Värittäminen lienee lasten ikisuosikki:)

      Poista
  19. Minäkin oln sivusilmällä silmäillyt noita aikuisten värityskirjoja, mutten ole koskaan hankkinut.
    Jäin miettimän millainen väritystapa minulla olisi, luultavasti hyvinkin tarkka.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Väritystyyli kertoo varmaan persoonasta, olen itse hirveän suuripiirteinen, enkä viivähdä yksityiskohdissa:) Hyvä, että meitä on erilaisia

      Poista
  20. Minä olen niitä ihmisiä, joka ei ole lainkaan kiinnostunut värityskirjoista. Luulen, että jos ja kun haluan tehdä käsilläni jotain tuollaista, mieluummin piirrän itse. Värittäminen oli lapsena kivaa, mutta vielä enemmän piirsin. Kaikki koulukirjatkin saivat osansa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä en osaa piirtää yhtään, sama juttu muiden kädentaitojen, kuten kutomisen kanssa.

      Poista
  21. Minulla on yksi värityskirja, se on niin rentouttavaa puuhaa :)

    VastaaPoista
  22. Mielenkiitonen aihe värityskirjassa.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hortoilu antaa tosi kivan lisän kirjaan

      Poista
  23. Minulla ei ole värityskirjaa, mutta kiva olisi kyllä väritellä taas pitkästä aikaa.

    VastaaPoista
  24. Värityskirjoja olnen kaupoissa jo selaillut, mutten ostanut - ainakaan vielä. Jotenkin kiinnostaa kyllä. Kiinnostuin Hulluna hortaan. Ihan tämän postauksen luettuani.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Hulluna hortaan kirja on kiinnostava opas villiyrttien keräilyyn, itse tykkään kovasti.

      Poista
  25. Lapsena tuli paljon väritettyä ja myös kun lapseni olivat pieniä niin heidän knssa väritettiin kirjoja. Nyt ei ole tullut väritettyä minkalaista kirjaa :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Värittäminen on lasten kestosuosikki:)

      Poista
  26. Yhden värityskirjan ostin - annoin sen kuopukselle. Nautin väreistä, maalaamalla, se on mun juttu, saa sekoittaa eri värijauheitä emulsioon. Kuitenkin kivaa että aikuisetkin saavat toteuttaa väriterapiaa näin kivalla tavalla!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Tämä juuuri hyvä tapa kaikille minunkaltaisille, jotka eivät osaa maalata tai piirtää:)

      Poista
  27. colouring books for adults are big in South Africa too! looks like a lovely evening!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. it was! These books seem to be popular everywhere.

      Poista
  28. Värittäminen on rentouttavaa puuhaa, vaikkakaan en ole vielä ehtinyt tutustua aikuisten värityskirjoihin. Tuo koulumuistosi on muuten aika kuvaava esimerkki innostuksen ja luovuuden nujertamisesta. Onneksi sinulle ei käynyt niin. :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Onneksi, D! Ehkä opettajakin oli silloin kovilla, koska olimme aika luovia ja omapäisiä tapauksia:)

      Poista
  29. Aikuinen tyttäreni halusi värityskirjan ja hetihän minä sellaisen ostin. Olen mielissäni asiasta, oli aikuisten värityskirjan keksijä ihan kuka tahansa : ) Kaikki luovuus on positiivista. Ehkä en itselleni ostaisi, kun en tykkää niistä rajoista : D

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Minä ylitän aina ne rajat, D!

      Poista

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig