sunnuntai 19. helmikuuta 2017

Valmistettu Tammisaaressa


Tästä kaikki alkaa. Inkoon sataman kautta on saapunut englantilaista savea. Siihen lisätään ranskalaista kaoliinia,  kotimaista maasälpää ja kvartsia sekä vettä.  Valumassaa kypsytellään 3-4 päivää.

Siellä Sussi on, peilin kuvajaisena:)

Pääsin viikolla tutustumaan Suomen ainoan saniteettiposliinitehtaan, Idon, toimintaan Tammisaaressa. Blogiani pitkään seuranneet tietävätkin, että minut saa liikkeelle taikasanat kotimainen työ ja työllisyys, kestävät, pitkäikäiset tuotteet ja ympäristöasioiden huomioon ottaminen valmistuksessa.

Saniteettiposliinin valmistuksella on  Suomessa pitkät perinteet, ensimmäiset Arabian posliinituotteet valmistettiin yli 140 vuotta sitten Helsingin Arabianrannassa. Vuodesta 1969 tehdas on toiminut Tammisaaressa.  Tehdas toimii viidessa vuorossa seitsemän päivää viikossa, 180 työntekijän voimin.

Vessanpytyn valmistumisen koko sykli kestää 3 päivää. Kotimaisen työn lisäksi 50 prosenttia valmistukseen käytettävästä raaka-aineesta on kotimaista.


Valamisen jälkeen pytyt ovat ruskeita. Valkoisen värin ne saavat lasituksessa. Mikä kiintoisinta, valkoiseen väriin tarvitaan myös sinistä ja punaista väriä.

Ja huomio kaikki kylppäriremppaa suunnittelevat, valmistuksen aikana ei massaan lisätä vaarallisia aineita, kuten sinkki- tai tinaoksideja.  Ulkomailla valmistettavissa halpismalleissa valitettavasti näin yhä tehdään.


Tehdasta on automatisoitu, joten ihmisten lisäksi siellä hyörivät robotit. Tässä pytyt ovat siirtymässä automaattisen, ilman kuskia kulkevan trukin kyytiin.



Tehtaanjohtaja Matts Lundström esittelee Idon aikaisempia malleja.  Uuden malliston, Ido Glowin pointti on huuhtelukauluksettomuus, helposti puhdistettava Smart-lasite sekä veden kulutusta vähentävä huuhtelumekanismi.

53 kommenttia:

  1. Taas sitä oppi uutta, kiitos!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiva kuulla:) Kiitos Vikki:)

      Poista
  2. Kiva tietää, että kotimaisia pönttöjä edelleen valmistetaan. Meillä on Arabian pöntöt, jotka taitavat jo kaivata päivittämistä.
    Olen viime aikoina katsonut kotimaisten brändien tuotetietoja ja yhä useampi valmistetaan jossain muualla. Fiskarsin työkalut Kiinassa, Finnlaysonin lakanat Aasiassa, Arabia/Iittalan posliinit Aasiassa jne. Tähän saakka kotimaisten tuotteiden korkeita hintoja on perusteltu työn ja kustannusten kalleudella. Miten tuo peruste pitää kutinsa, jos tuotanto siirretään ns. halpamaihin? Vaikka suunnittelu tehtäisiinkin Suomessa, ei sen osuus tuotteen hinnasta voi olla jatkuvasti niin korkea, että se selittäisi hintaeron. Suosi tässä nyt sitten kotimaista, kun tuotteen kotimaisuutta on kohta vain nimi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Monessa paikassa näkee vielä 70-luvulla valmistettuja pönttöjä, jotka toimivat moittetta. Meillä on 90-luvun pönttö kotona, eikä mitään tarvetta uusia. Mutta niin totta kirjoitat, osa suomalaisesta työstä on katoamassa, ja muuttumassa pelkäksi suomalaiseksi suunnitteluksi. Suurimpana syynä tähän on suomalaisen työn hinta, joka ei pysty klpailemaan halpatyömaiden kanssa. Tässä meillä kuluttajilla on oma vastuumme, olemmeko valmiita maksamaan enemmän kotimaassa valmistetusta tuotteesta, vaiko haluammeko pelkästään halpaa

      Poista
    2. Toinen 80-luvun pönttömme toimii moitteetta, mutta toista on jouduttu korjaamaan ja näyttää siltä, ettei korjaukset tilannetta enää paranna.

      Olen kanssasi samaa mieltä siitä, että kuluttajilla on iso vastuu. Toisaalta, jos raha on vähissä, on vaikeaa olla vastuullinen kuluttaja. Onko Thaimaassa valmistettu lakana enää kotimainen, vaikka yrityksen pääkonttori sijaitsee Suomessa ja lakanan kuvio on kenties joskus suunniteltu Suomessa? Eihän meillä ole edes puuvillatuotantoa, joten raaka-ainekin sinne Thaimaaseen tulee jostain muualta. Jos kaupan hyllyllä on kaksi lakanaa, joista kumpikin on valmistettu halpamaassa ja toisen hinta on kolminkertainen, alkaa miettimään, mistä sitä oikein maksaa. Olen yrittänyt suosia kotimaista, mutta se alkaa olla jatkuvasti vain vaikeampaa. Ostimme juuri uudet sohvat. Edelliset oli valmistettu Suomessa ja kestivät yli 20 vuotta. Tältä pohjalta päätin, että myös uusien tulee olla kotimaiset. Onneksi huonekalutuotantoa sentään vielä on kotimaassa ja hinnaltaankin se pystyy kilpailemaan tuontisohvien kanssa. Loppusuoralle pääsi kaksi kotimaista valmistajaa, joista valitsimme Askon Lahden tehtaat. Sattumoisin vanhat sohvat on valmistettu samassa konsernissa. Olen tyytyväinen sohviin ja niiden laatuun. Ja tyytyväinen myös siksi, että tuin kotimaista työtä. Kerrankin se oli mahdollista.

      Poista
    3. totta kirjoitat, monessa tuotteessa suunnittelu tehdään Suomessa, mutta itse tuote valmistetaan muualla.

      Poista
  3. Olipas mielenkiintoinen kierros, kiitos!

    VastaaPoista
  4. Ido, merkki johon meillä luotetaan. Varaosia löytyy!

    VastaaPoista
  5. Hienoa! Kyllä minä ainakin olen valmis maksamaan siitä että tuotteen valmistusprosessissa nuo mainitsemasi taikasanat toteutuvat.
    Kiitos Sussi tästä mielenkiintoisesta tietopaketista :)

    VastaaPoista
  6. Hienoa, että olet päässyt tutustumaan suomalaiseen tuotantoon ja jaoit sen meille :)

    VastaaPoista
  7. Meilläkin taitaa olla Ido...

    VastaaPoista
  8. Moi. Upea tiivistelmä tehtaan toiminnasta. Tuote on hyväksi todettu meilläkin.

    VastaaPoista
  9. Peukutus kotimaiselle tuotannolle!

    VastaaPoista
  10. Hyvä kun täällä Suomessa on vielä jotain menestyvää. Ettei kaikkea viedä muualle. Hyvä Ido.

    VastaaPoista
  11. Mielenkiintoinen postaus.

    VastaaPoista
  12. Very interesting post. I very like your blog. Greetings!

    VastaaPoista
  13. Jotain sentään vielä tehdään kotimaassa, onneksi.

    VastaaPoista
  14. Kotimaisuus on aina plussaa. Työttömyysluvut saisivat pienentyä.

    VastaaPoista
  15. Mielenkiintoinen postaus!
    Kiva, kun pääsit tutustumaan valmistukseen.

    VastaaPoista
  16. Olipa mielenkiintoista luettavaa! Kivaa alkanutta viikkoa!

    VastaaPoista
  17. Very interesting, Sussi! Thanks so much for sharing.

    VastaaPoista
  18. Mielenkiintoinen kierros ja tutustuminen!

    VastaaPoista
  19. Hello, interesting tour and photos. Thanks for sharing. Have a happy day!

    VastaaPoista
  20. Boa tarde, excelente reportagem acompanhada por boas fotos.
    AG

    VastaaPoista
  21. Täydellinen reportaasi, ei voi kuin ihailla.

    VastaaPoista
  22. That is very interesting ! I like it !

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. thank you; that is nice to hear:)

      Poista