Degrowth

Moni oli kiinnostunut kuulemaan degrowth-ajattelusta. Olen tähän tiivistänyt  keskeisiä näkemyksiä. 

Ajattelu on 2000-luvulla ollut vahvinta Ranskassa (Décroissance).

Rantautui Suomeen 2010.

Degrowth- ajattelun mukaan tarvitaan muutos vallitsevaan ajattelutapaan,  jossa

- taloudella ja talouskasvuun pyrkimisellä on ylivalta yhteiskunnassa

- uskotaan, että talouskasvulla ratkaistaan kaikki ongelmat, kuten työttömyys ja epätasainen tulonjako

- ihminen ja luonto nähdään talouden kautta, välineinä ja talouskoneiston osina

 - talouskasvu = hyvinvointi

- ihanteina ovat voitontavoittelu, rahan kerääminen, statuskilpailu, kulutuskeskeinen elämäntapa
 
-  luonto ja ympäristö tuhoutuvat.

Maapallon luonnonvarat eivät riitä  kuluttamisvauhtiimme, elämme koko ajan velaksi  kuin tuhlaajapojat.  Ja luontoa ei saa takaisin, kun se on kerran tuhottu.

Degrowth-ajattelussa mm.:

- Talous ja talousajattelu ovat vain välineitä, eivät päämääriä

- Talouskeskeisyydestä siirrytään hyvinvointikeskeisyyteen: luonto- ja ihmiskeskeisyys.

- Rajoitetaan materiaalista liikatuotantoa ja liikakulutusta sekä kertakäyttöä.

- Tuetaan ihmisen ja luonnon hyvinvointia edistävää työtä (esim. ekosysteemien suojelu, energiatehokkuus).

- Tuetaan paikallista toimintaa (esimerkiksi paikalliset yrittäjät, lähituotanto).

- Jaetaan työtä, vähennetään työtunteja.

- Siirrytään kuluttajakansalaisen elämäntavasta ekologiseen elämäntapaan.

Jos jäitte miettimään, miten ajattelu poikkeaa perinteisestä ympäristöajattelusta tai esimerkiksi vihreiden politiikasta, niin erona on juuri tuo muutos ajattelutavassa ja talouteorettisena pohjana:  talouskasvuun pyrkimisen ja talouden määrävän aseman etusijalle asetetaan luonto ja ihmiset.

Eräässä degrowth-keskustelutilaisuudessa oli osallistujana vanha kansantaloustieteen professorini (jota edelleen arvostan alansa opettajana) ja huomasi, että hänelläkin oli vaikeuksia ajatella asioita uudesta näkökulmasta, että talous ei olisikaan kaiken keskipiste. Kuitenkin, kansantaloustiede on vain teoriaa, jolla yritetään ymmärtää ja selittää, ei mikään luonnonlaki.

Suomenkielisestä kirjallisuudesta voin suositella Tim Jacksonin hyvinvointia ilman kasvua ja Serge Latouchen jäähyväiset kasvulle.