Katsokaa, kuinka tässä vesi, taivas ja usva sulautuvat toisiinsa. Kuvaa ei ole käsitelty millään tavalla. Nappasin sen eilen Bodom-järveltä (juu, juuri se kuuluisa), kun ajoimme ohitse matkalla syntymäpäiville.
Kodista löytyy jo vähän jouluakin, tosin amaryllikset ovat aina yhtä ihania. Ostin tutulta torikauppiaalta, viime vuonna vastaavanlainen teki kolme kukkavanaa. Viimevuotiset sipulit ovat minulla tallessa pimeässä varastossa, mutta niissä ei ole vielä näkynyt kukan alkuja.
Mikähän muuten on ihmismielessä? Olen saanut ykköskässärini puolesta sen koelukijoilta kovasti kiinnostusta, kiitosta ja tukea. Tekstistä pidetään, aidosti. Mutta,mitä tekeekään kirjoittajan mieli, ilahtumisen asemasta alkaa analysoimaan tekstiään. Tähän tapaan :" ei, oikeastaanhan minä kirjoitan täyttä p:tä. Ei, vaan kirjoitan 200 prosenttista p:tä. Tai pikemminkin koko kyhäelmä on Mount Everestin kokoinen p-vuori..."
Voi tätä elämää...
Osa teistä varmaan tuntee Juha Vuorisen kirjat ja hänen mainoslauseensa. Ehkä minun pitää ottaa oppia hänestä. Tekstissäni päähenkilö hoitaa välillä puutarhaansa. Olisikohan minulle sopiva mainoslause "lue tätä kirjaa ääneen myös kasveillesi, hoidat samalla lannoituksen." D!
Taivas ja vesi antavat kättä toisilleen, mielettömän kaunis kuva.
VastaaPoistaIhana Bodom! Mun lapsuuden hoodit =)... Mä olen polskinut tuolla niin paljon vaikka levää riitti.
VastaaPoistaIhana sumukuva! Itsekriittisyys nyt vaan on kirjoittajuuden kääntöpuoli, varmaan ihan tervettäkin JOHONKIN rajaan saakka... Koita nyt päästä sen yli vaan! (Maltan tuskin odottaa, että joskus pääsen itsekin lukemaan tätä käsikirjoitustasi, julkaistuna sitten viimeistään!)
VastaaPoistaIhana kuva! Siinä kiteytyy marraskuun kauneus ja karuus. Palaute täytyy vain ottaa sellaisena, kun se tulee :). Koska kirjaasi pääsee lukemaan?
VastaaPoistaHienoja kuvia :) - mukavaa pyhäpäivää sinulle !
VastaaPoistaKauniita kuvia,ja niin vahvan näköinen amaryllys,minun ei tee kun lehtiä,jotka kasvaa vauhdilla.Hyvää pyhäpäivää♥♥
VastaaPoistaHieno kuva se eka. Miekin olen joskus käynyt Bodom-järvellä uteliaisuuttani.
VastaaPoistaUpea kuva järvestä, jotenkin tuolla Bodom-järvellä on synkkä kaiku...
VastaaPoistaYlemmässä kuvassa on niin seesteinen rauhanomainen tunnelma.
VastaaPoistaNiin kaunis harmaa Bodomilla. Olen ollut opiskeluharjoittelussa tuon järven rannalla Oittaalla aikoinaan muutaman viikon :).
VastaaPoistaTodella kaunis kuva Bodomjärveltä.
VastaaPoistaIhana amaryllis.♥
Jopas on kaunis harmaa kuva!
VastaaPoistaKaunis on kuva järveltä:)
VastaaPoistaIhana amarylliksen nuppu.
VastaaPoistaNyt olet ruoskinut itseäsi tarpeeksi, ei muuta kuin eteenpäin. Täällä jo kovasti odotetaan!
Niin itsekritiikka on toisaalta hyvä, mutta kehujakin pitäisi ottaa vastaan. Tätä harmautta on saatu tänä syksynä nyt oikein korkojen kanssa. Lienee muunlaista säätä luvassa.
VastaaPoistaHyviä kirjoitushetkiä!
Kosotäti, kiitos:)
VastaaPoistaKati, kiva kuulla, että on tuttu paikka:) Itse tuli lapsuudessa polskittua Kaitaalla.
Saara, kiitos:) Pahin vaihe on se, kun lähtee analysoimaan omaa tekstiään, pitäisi vain kirjoittaa ja jättää miettimiset ja arvostelu muille.
Saraheinä, kiitos:) Menee ensi vuoden puolelle, jos saisin sen kesälukemiseksi kaikille...
Suvi, kiitos:)
Ritva, kiitos:)
Sirutuuli, kiitos:)
Mari, kiitos:) Synkkä tarina värittää yhä järveä.
Lennu, usva tuo pehmeän rauhallisen tunnun.
Ninnu, kiitos:) Kiva kuulla, että sinullekin tuttu paikka:)
Sylvi, kiitos:)
Susanna, kiitos:)
Intianminttu, kiitos:) Juu, luomisen tuskaa riittää:)
irma, kiitos:)
Betweenland, kiitos:) Jos kesälukemiseksi saisi kaikille...
Vilma, näinhän se on, mutta mieli helposti jumiutuu synkkiin pohdiskeluihin. Mutta eteenpäin...
Hyvää alkanutta viikkoa kaikille!
Taulun arvoinen kuva ! upea!
VastaaPoistaepäilenpä että sun tekstit p:a on ;)
Kaunis siniharmaakuva marraskuiselta Bodomilta!
VastaaPoistaAivan ihana kuva Bodom-järveltä!
VastaaPoistaSuloinen amaryllis.
Mukavaa marraskuun viimeistä viikkoa Sussi!
No voi hurja tuota kirjailijan tuskaista elämää.. ; )
VastaaPoistaAivan mahtava tuo eka kuva, ihan mystisen unenomainen tunnelma.
Minä laitan vasta nyt vanhat amaryllikset lepoon, jännä nähdä miten käyttäytyvät. Yleensähän lepokausi aloitetaan aiemmin. Tämä onkin tällainen uusi kokeilu ; )
Voi hyvänen aika kuinka kaunis kuva ja maisema!
VastaaPoistaSulle taitaa nyt vaan puskea jotain viimehetken pikku paniikkia päälle. Tuntuu,että sellainen iskee aina tuollaisissa itselle tärkeiden asioiden "projekteissa" loppumetreillä. Kyllä se siitä laantuu :)
Riikka, kiitos:) Toivon niin, mutta epäilys iskee aina...
VastaaPoistaIrene, kiitos:)
RitaS, kiitos:)
Sariw, kiitos:) Minulla kerran yksi amaryllis alkoi kukkimaan vasta pääsiäisen aikaan.
Katja, kiitos:) Tuo onkin hyvä oivallus, ehkä se tästä vielä helpottaa...
Hyvää tiistaita kaikille!
No, voi sun kanssas! Sinähän olet pahempi kuin meikäläinen...
VastaaPoistaSatu, juu tiedän, D!
VastaaPoista