Olen nyt muutamana päivänä aloittanut aamun vain istumalla puutarhassa. Juon teetä, katselen kasveja, lintuja ja oravia. Monien mielestä en varmasti tuolloin näytä tekevän yhtään mitään. Mutta minä ajattelen. Pohdin käsikirjoitukseni juonenkäänteitä ja mielessäni tapahtuu vaikka mitä. Voisin tehdä sitä koko päivän.
Kohta olen taas takaisin töissä. Siellä ei pysähdytä pohtimaan, vaan puhutaan, suunnitellaan, kokoustetaan, palaveerataan ja taas suunnitellaan ja puhutaan. Maailma täynnä irrallista syötettä ja tyhjää puhetta. Lopputuloksena 150-sivuinen raportti täynnä jargonia, kliseitä ja lauseita, joita ei ymmärrä. Koska lauseet hiottiin kaikille sopivaksi kompromissiksi.
Näin kiireisessä maailmassamme, joka ei pysähdy. Ajattelemaan.
Niinpä, kun ei tee mitään, tekeekin oikeastaan todella paljon. Teemmehän jopa nukkuessamme. Parhaat ideat tulevatkin silloin, kun ajatukset saavat vapaasti virrata. Ja missä ympäristössä sinä sitä nyt teet - vau, nauti näistä jäljellä olevista vapaista ja puutarhastasi täysillä. Ei ajatella vielä sitä kiireistä maailmaa ...
VastaaPoistaVälillä pitää vaan olla ja nauttia teestä ja kesän kauneudesta.
VastaaPoistaHuh miten kuulostikaan tutulta tuo työnkuvauksesi. Jotenkin suorastaan säikähdyttävän pysäyttävää. Mutta nyt viimeiset lomapäivät ei muuta kuin puutarhaa teekupin kera - siinä on sitä jotakin =)
VastaaPoistaNiin totta, että ajattelemiselle, vapaalle sellaisella, ei tahdo olla sijaa arkielämässä. Itsekin olen lomalla nyt koittanut hetkeksi vaan istua ja antaa ajatusten ja suunnitelmien ja fiilisten tulla. Se on sekä rentouttavaa että tuotteliasta yhtä aikaa :)
VastaaPoistaPuutarhassa istuminen, ajatteleminen ja nauttiminen kaikesta ympärillä on ihanaa.
VastaaPoistaMukavaa viikon jatkoa Sussi!
Ihanaa vastapainoa nykytyöelämälle!
VastaaPoistaNoita hiljaisuuden hetkiä saa taas muistella pimeänä talvena. Vaikka sinulla ne eivät kuitenkaan ole mitään hiljaisuutta vaan täyttä sisäistä suunnittelua.
Ihanaa vain istua ja nauttia!
VastaaPoistaArkinen työmaa on kyllä yhtä hulinaa. Vailla mitään järkeä hetkittäin..tai useinkin.
VastaaPoistaRikkautta on että on aikaa ajatella.
Ajattelun tuloksena voi syntyä vaikka mitä!
Lomalla onkin juuri parasta se, että ehtii pysähtyä elämään ja kokemaan juuri käsillä olevaa hetkeä.
VastaaPoistaOikeastaan aika kummallista, ettei työelämässä sallita tuollaisia ajatushetkiä teen kera. Monessa työssä tulokset paranisivat olennaisesti, jos ihmiset pysähtyisivät tosissaan miettimään esimerkiksi juuri noita 150-sivuisia raportteja. Sisällöistä saattaisi tulla merkittävästi rikkaampaa, kun kompromissien sijaan käytettäisiin virkeitä ajatuksia.
VastaaPoistaSellaiseksi on tosiaan mennyt työelämä, ainainen kiire ja tehokkuus vaikka tekisi niin hyvää välillä miettiä ja kelata rauhassa...luovuus tyrehtyy kiireessä. Mut onneksi meillä on tuo puutarha ja kasvit henkireikänä ;) niitä kun ei pysty hoputtamaan, elävät omaa tahtiaan ja siihen on tyytyminen.
VastaaPoistaOnneksi mulla on ihan maanläheinen työ. Murkkujen kanssa asiat sanotaan niin kuin ne on!
VastaaPoistaPuutarhassa kerkeekin ajattelemaan ja kuuntelemaan sisintä, sieltä ne kaikki ideat pulppuaa ,kun syventyy kuuntelemaa.
VastaaPoistaHyvä sinä!
VastaaPoistaPivi, olen huomannut, että luovuus viihtyy rauhassa ja hiljaisuudessa:)
VastaaPoistaKosotäti, juuri niin:)
Jori, pahoin pelkään, että työkuvaus on monille tuttu...
Anne, olen täysin samaa mieltä:)
Susanne, kiitos:)
Irene, täytyy jatkossa yrittää löytää hiljainen, ajatusten hetki arjen keskellä:)
Maarit, totta:)
Taina T, mielenkiintoista vielä, että kaiken kiiren keskellä monilla työpaikoilla odotetaan työntekijöiltä uusia ideoita ja luovuutta.
Saraheinä, juuri niin:)
Between, olen samaa mieltä:)
Anski, puutarha tuo iloa monella tavoin:)
Kukkaiselämää, kiva kuulla:)
Sylvi, luovuuden lähde:)
Vilma, kiitos:)
Näinhän se on, että kaikkein parhaimmat ideat ja ajatukset syntyvät kun on rauhoittunut, ja voi vain olla.... siis ainakin minulla ; )
VastaaPoistaKuuden aistin puutarhojen suunnittelijana kiireettömyys ja "luonnon" havainnointi kesken työpäivän on melkeinpä edellytys, että suunnittelu edes onnistuu. Sen oivaltamiseen meni kyllä muutama vuosi ; )
Ja mikäpä siihen rauhoittumiseen olisikaan parempi paikka kuin puutarha :)
VastaaPoistamie niin ymmärrän sua ja istumista puutarhassa !
VastaaPoistaJuuri niin - samaa mieltä kaikests! Luppoaika on tärkeintä ja raportit ovat usein kummallisia. Ihanat kesäkuvat olet ottanut!
VastaaPoistaSariw, olen ihan samaa mieltä:) Hiljentyessä näkee ja huomaa kaikkea...
VastaaPoistaKatja, juuri niin:)
Riikka, kiva kuulla:)
Marsa, kiitos:)