Shamanismista

Kuvat viime kesän Lapin reissulta, Seitakivi ja saivo.

Seida rock and Saivo lake, holy places of Sámi culture in Lappland.

 

Lupasin teille postauksen shamanismista. Aihetta on sinälleen vaikea tiivistää, sillä siinä on monia eri ulottuvuuksia. Tiesittekö, että Suomessa on edelleen oikeita shamaaneja? Tai että Kalevalassa on kuvaus shamaanin maailmasta ja matkasta? Muistatteko sanonnat ”maailman tappiin asti” taikka ”langeta loveen”?

Shamanismi ei ole uskonto, vaan käsitys maailmasta, maailmankuva.  

Se pohjaa kahteen keskeiseen näkemykseen:

1) kaikella eläväisellä on sielu, myös eläimillä, kasveilla, puilla ja kivillä.

2) maailmankaikkeus koostuu valtavasta energia/voimaverkosta. Kaikki elävä on osa tätä verkkoa ja yhteydessä toisiinsa.

Maailmassa on kolme eri kerrosta: alinen, keskinen ja ylinen. Keskinen on ihmisen maailmaa. Sitä, jonka konkreettisesti näemme ympärillämme. Eri tasot yhdistää pystysuora maailmanpuu (elämänpuu). Eräissä kulttuureissa puun asemasta puhutaan pilarista taikka tapista.

Shamaanin henki voi matkata muihin kerroksiin niiden välisten lovien kautta. Matka tapahtuu transsin, muuttuneen tietoisuuden tilan, avulla. Tähän tilaan siirtymisen apuna käytetään mm. paastoa, tanssia taikka rummutusta. Matkan syynä voi olla esimerkiksi sairauden selvittäminen. Shamaanilla on apunaan henkiopas, yleensä se on voimaeläin.

Shamaanin tehtävänä on toimia ihmisten ja henkimaailman välittäjänä ja tasapainottajana. Shamaani voi olla myös parantaja, unennäkijä taikka itkijä. Oikea shamaani ei koskaan käytä taitojaan muiden ihmisten vahingoittamiseksi. 

Vinkkinä kiinnostuneille: aiheesta on saatavilla melko runsaasti kirjallisuutta sekä kursseja.

Aihetta tutkiessani opin arvostamaan shamanismin luontoa ja kaikkea elämää kunnioittavaa asennetta. Vallitseva, nykyinen maailmakäsityksemme, on korostetun rationaalinen, materialistinen ja asettaa ihmisen ylimmäksi. Shamanistisessa maailmankuvassa korostuu henkisyys ja harmoniassa eläminen. Siinä ihminen on osa luontoa.

Oli mielenkiintoista myös huomata, kuinka aihetta käsittelevissä teoksissa korostuu visualisointi sekä yhteyden saaminen omaan tiedostamattomaan alitajuntaan sekä mielikuvitukseen.