maanantai 4. marraskuuta 2013

Toisinajattelijan silmin






Tässä on taas saanut huomata, kuinka erilailla ihmiset kokevat ja mieltävät asiat. 

Missä vaiheessa luonnon kiertokulusta, elämän kaaresta, tuli jätettä?

Näitä lauseita kuulostelin viikonloppuna.
 
 Nuo haavat/koivut/vaahterat/männyt tuosta on ehdottamasti kaadettava, ne roskaavat.  (Taloyhtiötalkoiden ehdoton vakiokomentti. Vaatimus joka aina menee lävitse. Ei kun moottorisahat laulamaan, lepoa  ei tule ennen kuin viimenkin puu  maailmasta on kaadettu  ja törkeät roskaajat tuhottu.)

Nämä roskat (pudonneet lehdet) kuuluvat kaatopaikalle.

Puut, elämän lähde. Koti, ravinto ja suoja monille eläimille. Elämänpuu, joka pitää kaikeuttamme koossa. Pudonneet lehdet täynnä ravinteita.

Jätettä?

Satuin näkemään, kuinka metsähiiri kulki kiireettömänä, hienostellen, kuin pikkuinen keikari pitkän häntänsä kanssa. Onneksi muut eivät nähneet, olisi raukka voinut päästä hengestään.

 Minä taas saatoin kuvitella lapsenmielessäni, kuinka metsähiiri asettelee gardenian kukan pikkutakkinsa napenläpeen ja suuntaa teekutsuille.
 


SHARE:

31 kommenttia

  1. Totta, kaiken pitäisi olla tasaista vihreää, mieluiten keinonurmea, luonto halutaan jonnekkin kauas mieluiten telkkarin luontohojelmiin:)

    VastaaPoista
  2. Asiaa ja ajateltavaa.
    Minà kuulin taannoin kommentin 'tuo puu vie hapen minulta, olisi jo aika kaataa se'
    Tàh???

    VastaaPoista
  3. Tuttua. Ihminen haluaa hallita kaiken. Luontoa ei haluta omalle pihalle. Tai siis halutaan, kunhan se on siistissä paketissa, lyhyeksi leikattuna nurmena. Luonnon pitää olla siisti, kynitty paketti, sellainen joka ei tule ihmisen silmille.

    VastaaPoista
  4. Ihana postaus ja asiaa tosiaan, samaa mieltä ♥
    Minä en leikkaa nurmeakaan, että perhoset ja kimalaiset saa mettä apiloista, sitten vasta kun se on kukkinut.
    Pellot kukkaniityt saa rehottaa, liian paljon niitäkin on tuhoutunut.
    Voin kuvitella tuon ihkun hiiren ♥

    VastaaPoista
  5. Ihana asiallinen postaus:)

    VastaaPoista
  6. Rakkaus luontoon on häviämässä.
    Asiaa kirjoitit.♥

    VastaaPoista
  7. Anonyymi5/11/13

    Tuo on sitä nykyistä raivostuttavaa uusavuttomuutta, joka ilmenee niin monissa muodoissa.

    VastaaPoista
  8. Pysäyttävää tekstiä taas. Tosiaan, niin yleinen kommentti tuo, että kaadetaan puut, kun ne roskaa. Pihat, jossa ei ole yhden yhtä (roskaavaa) puuta ovat minusta luonnottomia. Harmittelin, kun meiltä piti kaataa neljä koivua pihasta, mutta se johtui siitä, että niiden juuret meni kivijalkaan ja aiheutti siellä ongelmia.

    VastaaPoista
  9. Jokaisen puita turhaan kaatavan voisi lähettää pariksi viikoksi halailemaan monta sataa vuotta vanhoja puita Ruissaloon. Tuntisivat puiden viisauden.

    Itse olen kyllä tällainen puiden halailijaksikin haukuttu, hyvässä ja pahassa.

    VastaaPoista
  10. Aika lailla ollaan vierauduttu luonnosta me suomalaisetkin, ei ollenkaan hyvä asia.

    VastaaPoista
  11. Taitaa kuvasi olla ruissalosta, se on kaunis paikka kaikkina vuoden aikoina, kauniit kuvasi ja hyvät ajatuksesi.

    VastaaPoista
  12. Kosotäti, osuvasti todettu:)

    Terhi, haoen vieminen onkin jo aika toteamus, D!

    Anu, ihmisen halu hallita on jo käsittämätöntä. Jonakin päivänä se kostautuu ja todella pahasti.

    Seija, kiitos:) Hiiri oli mahdottoman söpö pikku kaveri.

    Ritva, kiitos:)

    Sylvi, kiitos:) Ikmsiltä on kadonnut tärkeä luontoyhteys.

    Vilma, totta, tämä on yksi oire siitä, samoin kuin luonnosta irtautumisesta.

    Anne, kiitos:) Kivijalan vaarantavien puiden kaato on ihan ymmärrettävää. Täällä meillä perusteena on aina puiden aiheuttama roska.

    Wanhan Wallakumous, hyvä idea! Itsekin olen puunhaalaajia:)

    Saraheinä, se on todella huolestuttava asia.

    Pike, kiitos:) Edellisissä postauksissa tosiaan Ruissalosta, tässä postauksessa Lapista.

    Hyvää tiistaita kaikille!

    VastaaPoista
  13. Beautiful photos!
    Greetings, RW & SK

    VastaaPoista
  14. Joskus tuntuu, ettei joillakin ole maalaisjärkeäkään päässään:)

    VastaaPoista
  15. Asuin ennen pienessä vuokramökissä metsän reunassa. Vuokranantaja paheksui: "Eiksua yhtään häiritse noi roskat maassa!" (= koivun lehdet). Hän tuskastui lopulta niin, että tuli itse pihalleni haravoimaan roskat pois.

    VastaaPoista
  16. Voi Sussi totta joka sana, mitä kirjoitat! Lisäksi kuinka väärin leikataan puita se on niille myös aina suuri stressi, siis puille. Sitten on myös ihmisiä toisesta ääripäästä, että ei tehdä mitään, saa vaikka kompastua kotitiellä, kun kivikovat ruohokasat on saanut kasvaa hiekkatiellä vuosikaudet. Tai tukkiutuneet vesi kourut lehdistä, ym.
    Lumia ei luoda, koska luonto sulattaa.
    Meillä tulee joka talvi tähän metsähiiri, ellei kaksikin. Vielä ei ole näkynyt. Kirjoitit niin mielekkäästi hiirulaisesta<3

    VastaaPoista
  17. Asiaa kirjoitat Sussi ! Rakentaminenkin aloitetaan sekä yksityisellä että julkisella puolella kaatamalla kaikki puut pois alta :(

    VastaaPoista
  18. Ihan juuri näin! Välillä todellakn ihmetyttää tuo suhtautuminen pihojen puihin...eikun nurin vaan ja asfalttia tilalle..ja se on muka sitten hyvä juttu.

    Todella kauniit kuvat!

    VastaaPoista
  19. Kuulostaa niin tutulta nuo valitukset puista. Meillä asuu naapurissa "lehtipuiden vihaaja", koska puut roskaavat heidän pihansa ja sotkevat hienot autonsa. Mitenköhän maapallon kävisi jos puut hävitettäisiin, loppuisiko happi... :(. Kiitos ihanista kuvista!

    VastaaPoista
  20. Onpa noin tullut joskus itsekin ajateltua siinä vaiheessa, kun olen viidettä kertaa haravoinut pihaa - luullen joka kerran olevan syksyn viimeinen ;O)

    VastaaPoista
  21. Löysin vasta blogiisi ja ihastuin siihen että niin monessa kuvassa on tarina. Kuvaa voi katsella kauan ja löytää uutta.
    Ja huomasin kyllä senkin että täällä on sanallista sisältöä :)

    VastaaPoista
  22. Upeita Lapin kuvia!
    Se on sääli, että ihmiset vierantuvat luonnosta.

    VastaaPoista
  23. Näinhän se juuri on. Uusilla asuntoalueilla viedään kaikki luonto pois, rakennetaan ökytalo ja rullataan "luontoa" mihin halutaan.
    Muistan kun rakennustarkastaja kävi näyttämässä kavereilleen meidän entistä rakennusta ja kaikki ihmettelivät, onko talo pudotettu paikoilleen helikopterista, kun jäkälikköä ei ollenkaan turmeltu ja puita kaadettiin talon alta vain kolme. Talon paikan määräsi luonto, emme me ja pihaa hallitsivat männyt ja jäkälikkö, ei ihminen ruohonleikkureineen. Kaikki johdot ja vesi kaaivettiin ensin, että saimme ne polun alle.
    Ihmisen täytyy muka hallita kaikkea ja pensaskin saa kasvaa vain puutarhasuunnittelijan määräämään paikkaan.

    VastaaPoista
  24. RW & Sk, thank you:)

    maarit, sen käyttö on vähentynyt viime vuosina:)

    keskeneräinen, D! Olisipa ihmiset yhtä innokkaita siivoamaan oikeita luontoon heitettyjä roskia ja jätteitä.

    Sirkka, ääripäihin voi ihmisten käytös mennä.

    Metsähiiret on uskomattoman söpöjä. Talvella kun on lunta maassa on kiintoisaa seurata maastossa metsähiirten jälkiä.

    Pivi, puiden kaato ennen rakentamista on minusta kauheaa. Yhden puun kasvamiseksi ei ihmisikä riitä.

    tarja, kiitos:) Niinpä...

    Kukkaiselämää, D! Muista silloin, että otat arvokkaita ravinteita talteen, vaikka työlästä se onkin:)

    Vikki, kiitos:) Tervetuloa:)

    Irene, kiitos:) Olen ihan samaa mieltä.

    Elina, viisaita sanoja. On mahdollista rakentaa luonto huomioon ottaen, nythän perustapa on kaikki tasaiseksi -tyyliä. Asuntoalueetkin olisivat viihtyisimpiä vihreämpinä.

    Hyvää keskiviikkoa kaikille!

    VastaaPoista
  25. Upeat kuvat !
    On tosiaan ihan käsittämätöntä, että monet vievät kaatopaikalle jätesäkeissä haravointijätteet!
    Kuulen usein pihaneuvontakäynneillä kommentteja 20 vuotiaista koivuista, että ne ovat kuulemma jo vanhoja ja voivat kaatua. Ihan uskomatonta!
    Jos on joskus asunut uudella pellolle rakennetulla asuinalueella, niin on kokenut sen, millaista on ilman puita. Silloin tuulee aina, kesällä on tosi kuuma ja talvella tosi kylmä. Ei ole lintuja eikä oravia. Ja ihmiset on sisällä ; )

    VastaaPoista
  26. Beautiful nature photos!!!

    VastaaPoista
  27. Tiedän tuon ja en kestä. Hyvä etten sitonut itseäni yhtiön pariin haapaan kun ne kaadettiin mutta olivat saaneet tappotuomion puutarkastajilta et olivat huonossa kunnossa mutta siltikin. Takapihallani on kaksi tosi isoa mäntyä jotka roskaa ihan kauheasti ja kiroan itsekkin siivotessa aina neulasia mutta niitä ei kaadeta ennenkuin ovat vaaraksi, ne on niin kauniit köynnöshortensian kiertäessä runkoa.
    En tajua miksi ihmiset haluaa tylsää tasaista pihaa, puut muodostaa moninaisuutta, antaa varjoa kun valitetaan et liian kuuma ja ne "roskaa" vain kerran vuodessa.

    VastaaPoista
  28. Linda, thank you:)

    Henrietta, minullakin on käynyt mielessä monta kertaa puuhun kahliutuminen:) Ymmmärrän sen, että jos puu on vaarallinen se on pakko kaataa, mutta muuten...

    Hyvää torstaita kaikille!

    VastaaPoista
  29. Ihanat kuvat! Sä osaat kahlita kuviin upeita luonnon luomuksia!
    Mä rakastan just sitä, et meillä on vanha talo ja pihassa vanhoja puita. Niitä ei välttämättä uuden omakotitalon pihaan heti saisikaan...

    Mukavaa loppu viikkoa!
    -k-

    VastaaPoista
  30. Rakastuin taas kuviisi!!!

    Niinpä...ihminen tuhoaa niin paljon tärkeää. Olen kuitenkin iloinen siitä, että puusto on onneksi uusiutuva luonnonvara ja monille aukkohakkuu paikoille alkaa piankin kasvaa uusia puiden vesoja.

    VastaaPoista
  31. Sariw, kiitos:) On surullista, kuinka ihmiset eivät miellä luonnon ja puiden arvoa. Osuvasti muistutit peltojen asuinalueista, hyvä esimerkki aiitä, millaista on, kun puut puuttuvat.

    K, kiitos:) se on juuri vanhojen talojen ja niiden puutarhojen viehätys. Puita, kasveja, elämää.

    Nina, kiitos:) Sääli vain siinä, että puun kasvaminen isoksi vie ihmisiän. Lisäksi laajoissa hakkuissa tuhoutuu muiden lajien elinympäristöä. Lisäksi suun metsät ovat niin kovassa talouskäytössä, että vanhoja aarnimetsiä ja niiden lajeja ei juuri ole.

    Hyväää perjantaita kaikille!

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig