perjantai 20. helmikuuta 2015

Hangon rantanäkymiä

Hangon näkymiä keskiviikolta. Meri on avoin ja paikalla oli paljon joutsenia. Niistä kuvia seuraavassa postauksessa





Olemme herra Karhun kanssa olleet tämän viikon talvilomalla, mutta keskiviikko oli ainoa päivä jolloin saatoimme lomailla. Joudun hoitamaan isäni kuolipesän asioita, ja se on todella aikaa vievää. Pelkässä puhelinsoittorumbassa erilaisten papereiden saamiseksi vierähtää useampi tovi, sillä turhan usein langan päähän osuu Tärkeä ViranomaisVirkailija (lue tyly eukko).  Enkä minä niitä todistuksia huvikseni pyydä, vaan siksi, että perunkirjoitus on pidettävä kolmen kuukauden kuluessa kuolemasta.
Erikoinen on maailmamme, ei saa edes rauhassa surra, vaan joutuu juoksemaan byrokratian rattaissa papereiden perässä.
SHARE:

67 kommenttia

  1. Oi, eikö teilläpäin ole enää enempää lunta! Me ollaan Pudasjärven maisemissa ja tänne meinaa hukkua.
    Nuo paperihommat on ikäviä, varsinkin kun ne on tehty niin vaikeiksi. Perunkirjotukseen voi muuten anoa lykkäystä, me tehtiin niin muutama kuukausi lisäaikaa. Voimia ja jaksamista teille edelleen.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Eeviregina. Tiedän lykkäysmahdollisuudesta. Hyvässä lykyssä saan kuitenkin kaikki paperit määräajassa.

      Poista
  2. Samaa olen kuullut monelta, kummallista! Voimia sinne!

    Aina kun näen näitä kuviasi, mulle tulee pakottava tarve päästä Hankoon. Ihan taivaalliset näkymät, voi kauneus! Kyllä mun nyt tarvii järjestää Hanko-retki. Kevään aikana. Pakko. Kiitos :)

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Satu. Suosittelen Hangon retkeä, siellä on monta upeaa rantaa

      Poista
  3. Hauskoja nuo lumirenkaat kivien ympärillä!

    Muistan tuon asiakirjarumban perunkirjoituksissa. Juuri silloin, kun on muutenkin särkynyt ja surun sumussa, niin sitten pitää vielä kuluttaa vähäistä energiaansa tällaisiin. Kai ne virkailijat haluavat olla tarkkoja, mutta inhimillistä lämpöä saisi olla mukana, kun tietävät mitä on tapahtunut.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. sehän siinä onkin pahinta, itse on ihan sumussa ja silti pitää olla tarkkana hoitamassa asiat hyvin.

      Poista
  4. Sama täällä, meinasin revetä kun jouduin äidin kuoleman jälkeen hoitelemaan noita perunkirjoitus ym. asioita. Surun keskellä se oli välillä aivan hirveää, jaksamisia siulle.

    VastaaPoista
  5. Talven lumettomuus näkyy kuvissasi.
    Voimia sinulle.

    VastaaPoista
  6. Kauniit rantakuvat!
    Jaksamisia...

    VastaaPoista
  7. Ihanaa, vapaata vettä! Kiitos!

    Ajattelin aikoinaan, että ehkä sillä paperi- ja käytännön asioiden rumballa on jotenkin (saakeli) tässä elämässä kiinni pitämisen merkitys ja tavallaan myös meille tänne jääneille jokin terapiatarkoituskin... Pakko oli jotain järkeä keksiä siihen perukirjashow´hun, joka aina lopulta menee sitten omalla painollaan kuitenkin. Vihaan virallisia paperiasioita yli kaiken, ja sellaisten hoitamisen jälkeen olikin tosi aikuinen olo. Voimia siihen viidakkoon! (P.S. Kyllä niiden virkailijoiden kuuluu olla ihan normaaleja ja ystävällisiä! Itse olin aikoinaan vähän aikaa kirkkoherranvirastossa töissä, ja nimenomaan tuntui hyvältä auttaa ihmisiä näissä asioissa. Vaadi kunnon palvelua!! )

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Saara. Helsingin seurakunnan puolellta sain asiallista ja ystävällistä palvelua. Maistraatin puolella oli taas ihan toisin.

      Poista
  8. Upeita rantamaisemia.♥

    VastaaPoista
  9. Kauniita rantakuvia ja sielläkin jo vapaata vettä, ihanaa!
    Voimia Sussi sinulle kovasti, olet ajatuksissani ♥

    VastaaPoista
  10. Hangossa ei ole juurikaan lunta enää.
    Tsemppiä pykäläviidakkoon!

    VastaaPoista
  11. Que belleza de fotografias!!Amo el amar!!

    Gracias por compartir
    Besitos mi niña

    VastaaPoista
  12. Tuo pyrokratia on todella huipussaan Suomessa. Voisi kuvitella että 2000 luvulla sitä jo osattaisiin olla joustavia ja sähköisiä, mutta ei, suunnilleen luukultu luukulle pitää ravata. Voimia sinulle todella, jossain vaihessa saat kaikki asiat hoidettua <3!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Katinka. Välillä tuntuu, että byrokratia on vain lisääntynyt. Ja vaikka on netti, niin silti on vaikea saada yhdenmukaista ja oikeaa tietoa

      Poista
  13. Upeat kuvat..taitaa sittenkin talvi olla jo voitettu.
    Voimia sinulle järjestelyissä.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Taina. Varhainen kevät on minulla toiveena

      Poista
  14. Kauniita kuvia!

    Surevan elämästä tehdään ikävällä byrokratialla entisestäkin vaikeampaa. Empatia ei taida kuulua byrokratiasanastoon...

    VastaaPoista
  15. Hiljaiset maisemakuvat, odottavat jotakin...kevättä?
    Jaksamista sinulle Sussi sen paperi- ja puhelinrumban kanssa, muistan mitä se oli kun appivanhempien kuolinpesää selviteltiin <3

    VastaaPoista
  16. Kauniit maisemat! Voimia sinulle! Perunkirjoitus show on hyvässä muistissa vielä minullakin. Varsin ikävä maku jäi, kun sisaret alkoivat riitelemään kulisseissa. Sen jälkeen yhteydenpito on ollut kovin vähäistä=[

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Maarit. Moni riita saa alkunsa näistä asioista. Olen itse ainoa lapsi, joten siltä osin pääsen ehkä helpommalla.

      Poista
  17. No onhan tämä kummallista. Lapin Likka ihmeissään kättelee täältä hankien keskeltä näitä kuvia. Joutsen kuvia odotellessa! Voimia arkeesi!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. * kattelee. Pahoittelut, puhelimen ennakoiva tekstinsyöttö teki taas tepposet ennen ku kerkesin tajuta.

      Poista
    2. Tänä vuonna on ollut iso ero keleissä maan eri osissa.

      Kiitos Pelaguu

      Poista
  18. I love your beautiful views !
    Fantastic photos !
    Greetings

    VastaaPoista
  19. Kauniit maisemat.
    Tuo on niin totta, tuo papereiden metsästäminen. Onneksi ei (kai) ole jättisuuri suku, jonka jäsenet on hajaantuneet ympäri maailmaa. Tunnen sellaisen tapauksen, eikä se ollut mitään leikkiä metsästää sisaruksia, kun jonkun kanssa ei olleet yhteydessä moneen vuoteen.
    Voimia sinulle.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Orvokki. Olen ainoa lapsi, ja isä asui koko ikänsä pääkaupunkiseudulla, joten siltä osin on helpompaa.

      Poista
  20. Meren rannat odottavat jo muuttolintuja. Kovin erilaiselta näyttää maisema siellä.

    Paperisodalta ja stressiltä perunkirjoitus- ja perinnönjakoasioissa voi välttyä antamalla ne esim. pankin notariaattiosaston hoidettavaksi.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. odotankin jo ensimmäisiä muuttajia:)

      Tiedän. Olen jotenkin tottunut hoitamaan aina asiat itse, joten tuli itse ryhdyttyä työhön.

      Poista
  21. Läheisen omaisen menettäminen on aina ainutkertaista omaiselle, virkailijalle arkea, johon valitettavan harva virkailija pystyy asennoitumaan ainutkertaisesti ja lähelle omaista, jonka siis jokainen omainen surun keskellä huomaa hullunmyllynä, josta pitäisi napata tieto sieltä ja paperi täältä, ihan mahdoton tilanne! Olen myöskin joutunut näitä asioita hoitelemaan ja surussa se ei ole helppoa, horisontti ei yllä kauas...jaksamista Sinulle. Kauniit kuvat olet jälleen blogiin laittanut!

    VastaaPoista
  22. Näkymät kaunis meri yhdessä kaunis taivas. Terveisin.

    VastaaPoista
  23. Sussi!!! Very beautiful! :) :)

    VastaaPoista
  24. Siellä alkaa kevät olla melko lähellä. Pientä viherrystä tuohon lumettomaan maahan ja aurinkoiset tuuleet, niin talvi on vain muisto.
    Nuo byrokratian rattaat olen saanut itsekin tuta, tosin siinä raskaassa urakassa en ollut yksin, mutta kahdellekin oli työtä

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. odotan jo kovasti kevättä, mutta saa nähdä yllättääkö vielä talvi

      Poista
  25. Kauniita kuvia!
    Hyvää viikonloppua ja voimahali sinulle!

    VastaaPoista
  26. Tosi upeat kuvat! Niissä on niin hienot väritkin ja nuo valkeat reunukset...vau!
    Jaksamista...

    VastaaPoista
  27. Kaunista on merenrannalla, värit hillityn harmonisen kauniit.

    Voimia ja jaksamista sinulle. Tiedän kokemuksesta, miten hankalaa kuolinpesän asioiden hoitaminen voi olla, kokemukset varsinkin veroviranomaisista ovat kovinkin vaihtelevia.

    Lämpimiä ajatuksia Sussi.

    VastaaPoista
  28. Voimia tarvitset paljon ja niitä sinulle toivon. Perukirjat pitää olla niin aikaisin kuolemasta ja se on repivää ja raastavaa. Minä tunnen ihan fyysistä kipua.Raskasta on, mutta kai olo kevenee ajan myötä.
    Sitä tuskaa minkä läheisen kuolema aiheuttaa, ei mitenkään osaa kuvitella etukäteen.
    Paijaus sulle!

    VastaaPoista
  29. Voimia Sussi <3.

    VastaaPoista
  30. Siellä on jo ihan kevät! Meilläkin on lumi sulanut vauhdilla. Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. kiitos Mari. Toivon kovasti ettei ilmaannu takatalvea.

      Poista
  31. Järjenkäyttö olisi niin sallittua eri virastoissa, mutta siihen ei varmaan ole esimiesten lupaa : )
    Surun läpikäymisessä kyllä auttavat tuollaiset rantanäkymät. Mielelläni kävelisin siellä ja antaisin tuulen viedä murheita mennessään.
    Ajattele, että teet viimeistä, tärkeää palvelusta omaisellesi, kun hoidat ne paperiasiat.

    VastaaPoista
    Vastaukset
    1. Kiitos Mayo. Pidän tärkeänä sitä, että hoidan kaikki asiat

      Poista
  32. Otan osaa suureen suruusi!
    Uskomattomasti sitä joutuu tosiaan papereita hankkimaan perunkirjoitusta varten. Me hankimme sisarusten kanssa asianajajan hoitamaan asian, mutta siltikin joutui jotain itsekin hankkimaan. Meidän kohdallamme helpotti monia asioita, että isämme oli asunut koko ikänsä samalla asuinpaikkakunnalla.

    Enkelimäistä maaliskuuta ja jaksamisia!

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig