Kuvassa laattakivet paikoillaan, mutta saumaamatta ja pesemättä.
Kuutamourakoinnistani sain eilen ensimmäiset ammattilaiskommentit. Olen todella tyytyväinen, nyt saan muokattua tekstin tiettyjä kohtia paremmiksi. Positiivistakin palautetta tuli:) Ilahduin kun kuulin, että työelämää kuvaava kohta tekstissäni on erittäin raadollinen. Olen siis onnistunut saamaan tekstin juuri niin kuin halusin. (Vähän erikoiset ilonaiheet minulla, D! Mutta tietyt osuudet olen kirjoittanut moninkertaisella sydänverellä.)
Ihana multasuu :)Aivan loistavia kuvia!
VastaaPoistaApulaisesi on suloinen. En tiedä, on onko aina sinusta,mutta näin kaukaa katsoen on.
VastaaPoistaSinulle on tunnustus blogissani.
Hauskoja kuvia taasen.
VastaaPoistaMikä sulla on blogin pohjana, jos vaikka vaihtaisi itselle toisenlaisen, joku siinä nyt härrää kun en taas pääse sisälle.
Ihana tuo sinun apulaisesi:)
VastaaPoistaNää pikkuoravat saa aina mun suun hymyyn:)
VastaaPoistaVoi ihanuus! Suloinen kamu.
VastaaPoistaVoi tuota sinun Sporttia :) mukavaa varmaan seurailla hänen touhujaan. Kommeet laatat!!
VastaaPoistaOn se vaan uskollinen apulainen :)
VastaaPoistaDavy Crocckett häntä!
VastaaPoistaHihii! :)
Minä kun niin mielelläni näkisin meidän pihallakin noita oravia, mutta ei ne tänne pahemmin eksy kun koiria on pihalla usein. Joskus olen nähnyt oravien olevan hakemassa koirankarvoja :)
Suloisen touhukas apulainen! Puutarhan kohennus näköjään hyvässä vauhdissa.
VastaaPoistaIhana kuvasarja!:)
VastaaPoistaMarika, kiitos:) Sportti onkin aina suu mullassa:)
VastaaPoistaVilma, on minustakin, vaikka välillä multaa on pitkin terassia. Kiitos, tulen katsomaan.
Lennu, kiitos. Vastasin sinulle blogissasi.
Ritva, eikö olekin:)
Irmeli, oikeita ilontuojia:)
Ninnu, samaa mieltä:)
Ansa, päivä kukuisi katsoessa. Kiitos, laatat ovat painavia ja selkä kipeäksi...
Amalia, joka päivä:)
Marika T, karvat varmasti kelpaavat pesänpehmikkeiksi, mutta muuten taitavat pysyä poissa koirien pihalta.
Saraheinä, kun saisi vielä työt loppuun...
Katja, kiitos, tulossa katsomaan.
Susanne, kiitos:)
Miten luovalla tavalla ilmennätkään kokemuksiasi työpaikalta - onneksi olkoon!!
VastaaPoistaKiva kuvasarja apulaisesta ja kaunis kuva ruusunnupuista!
Suloisia kuvia ahkerasta apulaisestasi ei voita kyllä mikään ; ) Katselin noita aiempia postauksiasikin... ihania !
VastaaPoistaMaailman suloisin apulainen :)
VastaaPoistaVoisinko laittaa sähköpostia sulle? En löytänyt sp-osoitettasi.
VastaaPoistaIrene, kokemukset hyötykäytössä:)
VastaaPoistaSariw, kiitos:) Multaa oli apulainen vain taas siirtänyt paikkaan, johon en ihan sitä toivoisi,D!
Marianna, aivan:)
Lennu, vastasin blogissasi.
suloinen orava kaveri, näyttää luottavan kuvaajaan, ihanasti häntää pörhistellen. Oikeesta elämästä täytyykin kirjoittaa sydänverellä. kun saan fiktio tarinan Varjojen saari valmiiksi, niin on aika herätellä sydänkin. Nyt kirjoittelen ikäänkuin etsien ja kokeillen usein on juonilanka hukassa:)Ei tule kirjailijaa minusta. Aamen
VastaaPoistaAikatharine, älä sano, kyllä sinusta kirjailija tulee. Joskus vain joutuu pitkään pohtimaan juonenkulkua. Todellisista kokemuksista saa ammennettua paljon fiktioonkin.
VastaaPoistaOnnea positiivisesta palautteesta! Oriveden opistolla on muuten mielestäni ihan mahtavia kirjoituskursseja, eri mittaisia eri tarkoituksiin. Olen ollut mm. parilla kesäkurssilla, ja on kyllä mahtavaa keskittyä kokonainen viikko aamusta iltaan kirjoittamiseen, saada hyödyllistä palautetta, syödä valmiissa pöydässä jne.
VastaaPoista