Olen pysyvästi jämähtänyt ihailemaan usvan ja maiseman toisiinsa sulautumista. Alakuvassa usva, lumi meren jään päällä ja taivas yhdistyvät toisiinsa täydellisesti, ei enää erota, mistä mikin alkaa.
Kaunis tuo kerroksellinen maisema! Viimeisessä kuvassa värit liukuvat sävystä toiseen ihana pehmeästi ja selkeinä näkyvät männynoksat kruunaavat koko kauneuden !
Tuohon usvaan on hyvä pysähtyä. Ja onnea kirjan valmistumisen johdosta! Olen ollut poissa jonkin aikaa tästä virtuaalimaailmasta ja täällähän tapahtuu kaikenlaista:)
Nyt kun olen palannut blogimaisemiin, vietin uskomattomia kuvaterapiahetkiä blosissasi. Eivät minulle riitä viimeisimmät bloggaukset, haluan koko annoksen, siitä lähtien kun olen ollut blogimaailmasta poissa.
Ja sinun kuvasi, usvaa ja lumipölyä, tunturien lakia ja kuten itse sen ilmaiset "maan, taivaan ja hämärän sulautuminen toisiinsa", lisättynä ripauksella usvaa. Hivenen vihertävänä katselin amarylliksiäsi, niiden komeaa vartta ja hehkuvaa punaista sekä hentoa valkoista. Minulta ei onnistu kukkien, minkäänlainen kukkien kasvatus sisätiloissa, kaksi karvaista tyyppiä heittäytyy heti vegaaniksi.
Hassu oravanpoika vei sydämeni. Olit saanut kuvattua sen pienen kehon kielen ja ilmeet todella kauniisti. Sama tai kaksosensa esiintyi vielä muutaman kerran lisää ja jotain liikuttavaa noissa vikkelissä karvahännissä on, ei vain voi niin mitään...
Syvä ja pitsinen niiaus sinulle, sait käsikirjoituksesi eteenpäin, unelmasi toteutuu. Tunnistan nuo pelot ja myllerrykset vatsanahan alla. Ja muuten, oletko koskaan törmännyt täysin virheettömään kirjaan, tekstiin tms.? Epäilenpä. Joskus myös tahattomat virheet osoittautuvatkin juuri siksi särmäksi, joka viimeistelee tekstin tai rakentaa tarvittavan ristiriidan, jolla lukijan aivoja rasitetaan.
Ja tietämättä, vielä näkemättä kirjaasi niin siitä huolimatta herra Harmaakarhulle sellaiset terveiset, että yrittäkööt itse tehdä homma paremmin. Tuskin onnistuisi. Ja tietysti, poikkesin Uhrilehto-kirjablogiisi ja jätin sinnekin pitsisen jälkeni. Pidin lukemastani, mutta kommenttini siellä kertoo enemmän.
Taivahan talikynttilät, millä ilveellä löydät ajan vastata erilaisiin haasteisiin. Niin mukavia ja erilaisia kuin ne ovat, niihin vastaaminen vie tolkuttomasti aikaa, varsinkin itsensä hyvin naamioivalle ihmiselle.
Anteeksi pitkä kommentti9, mutta tässä tuli käsiteltyä yli kahden kuukauden postauksesi. Lupaan, parannan tapani ja selviät jatkossa lyhemmillä kommenteilla minun puoleltani...:)
Ihastuttavia usvakuvia. Olisi hauskaa astua tuollaiseen kuvaan ja lähteä siinä kävelemään. Se olisi todellinen sekkailu. Mitä kaikea paljastuukaan, kun usva hälvenee...
Oi oi miten kaunis usva, niin harmoninen ja tunnelmallinen, tuota pitääkin ihailla, mukavaa viikonloppua.
VastaaPoistaOnpa kauniita usva kuvia...
VastaaPoistaUpeita usvaisia kuvia, unenomaisia ja utuisia.
VastaaPoistaKauniit usvakuvat ♥
VastaaPoistaOn ihanat usvskuvat:)
VastaaPoistaHienoja kuvia!
VastaaPoistaHerkkiä, hyvin kauniin sävyisiä otoksia.
VastaaPoistaTäällä myös usvan ihailija. Usvassa on jotakin mystistä ja tavoittamatonta, se kiehtoo minua.
Kaunis tuo kerroksellinen maisema! Viimeisessä kuvassa värit liukuvat sävystä toiseen ihana pehmeästi ja selkeinä näkyvät männynoksat kruunaavat koko kauneuden !
VastaaPoistaUsva on niin kaunista, unen omaista!
VastaaPoistaUsva kietoo maisemaa kuin pumpuli!
Kauniita kuvia..wau!
Upeita kuvia!!!
VastaaPoistaUpeaakin upeampia usvakuvia! Tykkään kovasti tuosta alimmaisesta!
VastaaPoistaTodella kauniit usvakuvat. Jotenkin niin salaperäistä ja luoavaa.
VastaaPoistaVau! Upeita kuvia. Erityisesti tykkään tuosta ensimmäisestä! Hyvää viikonloppua, Sussi!
VastaaPoistaSarppu, kiitos:)
VastaaPoistaMari, kiitos:)
Kosotäti, kiitos:)
Ritva, kiitos:)
Irma, kiitos:)
Marsa, kiitos:)
Nainen kuvastimessa, kiitos:) Usva on tosiaan jotakin kiehtovaa ja mystistä.
saraheinä, kiitos:) Minustakin värien yhteen kietoutuminen ja toisiinsa sulautuminen ovat upea näky.
Taina T, kiitos pumpuli-sana sopii hyvin usvaan.
Rita, kiitos:)
Leenuliini, kiitos:)
Sylvi, kiitos:)
My life, kiitos:)
Hyvää lauantaita kaikille!
Voi, miten kauniit pastellisävyt tuossa alimmaisessa kuvassa.
VastaaPoistaMukavaa viikonloppua!
Hienot kuvat!
VastaaPoistaUsva on kaunista,mutta toisaalta hiukan salaperäistä ja pelottavaakin;mitä sen sisälle saattaa kätekeytyäkään...
Tuohon usvaan on hyvä pysähtyä. Ja onnea kirjan valmistumisen johdosta! Olen ollut poissa jonkin aikaa tästä virtuaalimaailmasta ja täällähän tapahtuu kaikenlaista:)
VastaaPoistaUpeita kuvia!
VastaaPoistaJotain hyvin kiehtovaa ja salaperäistä usvassa onkin.
VastaaPoistaSivullani on sinulle pieni kiva haaste , jos otat vastaan iloitsen siitäkin
Between, kiitos:) Talven säyyissä on joskus hentoa pastillia. Ei yhtään ihme, että niitä sanotaan Pohjolan väreiksi.
VastaaPoistaKatja, kiitos:) Stephenin Kingillähän on kirja ja elokuva nimeltään usva...
irmeli, kiitos:) Kiva kun olet taas palannut:)
Tiina, kiitos:)
Aikatherine, kiitos:) Haaste vastaanotettu:)
Blogissani on siulle jotain :)
VastaaPoistaHei Sussi!
VastaaPoistaNyt kun olen palannut blogimaisemiin, vietin uskomattomia kuvaterapiahetkiä blosissasi. Eivät minulle riitä viimeisimmät bloggaukset, haluan koko annoksen, siitä lähtien kun olen ollut blogimaailmasta poissa.
Ja sinun kuvasi, usvaa ja lumipölyä, tunturien lakia ja kuten itse sen ilmaiset "maan, taivaan ja hämärän sulautuminen toisiinsa", lisättynä ripauksella usvaa. Hivenen vihertävänä katselin amarylliksiäsi, niiden komeaa vartta ja hehkuvaa punaista sekä hentoa valkoista. Minulta ei onnistu kukkien, minkäänlainen kukkien kasvatus sisätiloissa, kaksi karvaista tyyppiä heittäytyy heti vegaaniksi.
Hassu oravanpoika vei sydämeni. Olit saanut kuvattua sen pienen kehon kielen ja ilmeet todella kauniisti. Sama tai kaksosensa esiintyi vielä muutaman kerran lisää ja jotain liikuttavaa noissa vikkelissä karvahännissä on, ei vain voi niin mitään...
Syvä ja pitsinen niiaus sinulle, sait käsikirjoituksesi eteenpäin, unelmasi toteutuu. Tunnistan nuo pelot ja myllerrykset vatsanahan alla. Ja muuten, oletko koskaan törmännyt täysin virheettömään kirjaan, tekstiin tms.? Epäilenpä. Joskus myös tahattomat virheet osoittautuvatkin juuri siksi särmäksi, joka viimeistelee tekstin tai rakentaa tarvittavan ristiriidan, jolla lukijan aivoja rasitetaan.
Ja tietämättä, vielä näkemättä kirjaasi niin siitä huolimatta herra Harmaakarhulle sellaiset terveiset, että yrittäkööt itse tehdä homma paremmin. Tuskin onnistuisi. Ja tietysti, poikkesin Uhrilehto-kirjablogiisi ja jätin sinnekin pitsisen jälkeni. Pidin lukemastani, mutta kommenttini siellä kertoo enemmän.
Taivahan talikynttilät, millä ilveellä löydät ajan vastata erilaisiin haasteisiin. Niin mukavia ja erilaisia kuin ne ovat, niihin vastaaminen vie tolkuttomasti aikaa, varsinkin itsensä hyvin naamioivalle ihmiselle.
Anteeksi pitkä kommentti9, mutta tässä tuli käsiteltyä yli kahden kuukauden postauksesi. Lupaan, parannan tapani ja selviät jatkossa lyhemmillä kommenteilla minun puoleltani...:)
Ja lisää usva- ja hämäräkuvia, kiitos.
Sirutuuli, kiitos tulossa katsomaan:)
VastaaPoistaPitsit sekaisin, kiitos ihanasta kommentista:) Kiva, kun jatkoit selata vanahtkin postaukset läpi.
Usvaa ja hämärää yritän saada napsittua lisää...
Mukavaa viikkoa kaikille!
Ihastuttavia usvakuvia. Olisi hauskaa astua tuollaiseen kuvaan ja lähteä siinä kävelemään. Se olisi todellinen sekkailu. Mitä kaikea paljastuukaan, kun usva hälvenee...
VastaaPoistairene usva on kiehtova ja salaperäinen...
VastaaPoista