Sinistä

Monessa blogissa ja sisustuslehdessä on viime aikoina ollut esillä sinivalkoinen yhdistelmä.  Valokuvia ottaessani oikein yllätyin, kuinka paljon meiltäkin löytyy sinistä.Vanhimmat esineet ovat 90-luvulta.  Ja lisääkin löytyy, osan olen siirtänyt varastoon, kun kuitenkin on viime aikoina tupannut painottumaan tuo valkoinen puoli sisustuksessa, D!

Tuulikaappi meillä on vaaleansininen, valo hohtaa siinä kauniisti. Alkuperin se  oli  edellisten asukkaiden jäljiltä kellertävän valkoinen. Vaikka pidänkin valkoisesta, sävy ei ollut oikein mieleeni, sinisestä pidän edelleen.

Kukkoastian vieressä oleva lasikoira on muuten  aito Eestin seisoja:), mies on tuonnut lasikoiran minulle lahjana Eestistä. Josko minä jonakin päivänä saisin vielä oikean koiran...

Kerran muuten mies soitti minulle, että haluanko papukaijan. Innostuin, että nyt vuosien nalkutus lemmikistä on mennyt perille. Kohta sitten selvisi, että kyse on taulusta. Kaunis taulu ja kaunis ajatus joka tapauksessa:)  Täytyykin muistaa joku kerta laittaa taulusta kuva blogiin.

Alla olevassa taulussa oleva lintu taisi olla sininärhi (en ole ihan varma muistanko oikein, Suomessa lintua ei kuitenkaan esiinny). Tämä ei  siis ole se papukaija-taulu.

Mukavaa viikkoa kaikille, toivotaan, että saamme nauttia tällä viikolla taivaan sinestä.

Pakkaspeittoja ja tunnustus

Nyt on ollut taas viikko, jolloin en ole saanut kotona aikaan mitään. Töistä tullessa olen vain rojahtanut  nukkumaan.

Onneksi sentään pakkanen on lauhtunut, koko viikon mittari on ollut aamulla -27, tänään oli vain -6. Yöllä ei satanut myöskään lunta, vaikka säätiedotuksessa niin lupailtiin. Josko tästä vielä selviäisi ilman kattolumen pudottamisia...

Laitoin alppiruusuille aikaisemmin pakkaspeitteet päälle, pikkuorava ilmeisesti on nyt sitä mieltä, että ne voisi ottaa pois ja laittaa varjostussuojat tilalle:)

Villa Namun Tiina on muistanut minua tällä tunnustuksella, iso ja lämmin kiitos!

Tunnustukseen liityy blogikysely, tässä vastauksia

1. Milloin aloitit blogisi?

30.9.2008 tällä postauksella. Eläimet ovat vallanneet blogin alusta alkaen kuten huomaa:)


2. Mistä kirjoitat blogissasi, mitä kaikkea se käsittelee?

Ikuista haavettani saada aikaan kaunis koti (huokaus), puutarhaa, eläimiä, varsinkin lintuja, luonnontapahtumia ja sattumuksia elämässäni.

3. Mikä seikka tekee blogistasi erityisen verrattuna muihin?

Kaikki blogit ovat erityisiä ja persoonallisia.

4. Mikä sai sinut aloittamaan blogin kirjoittamisen?

Löysin blogimaailman sattumalta google-haun kautta vuonna 2008. Olin lumoutunut kaikesta kauniista, mitä blogeissa oli. Pitkään harkittuani rohkaistuin mukaan,  olen aina ollut kiinnostunut valokuvaamisesta ja kirjoittamisesta. Tässä on hyvä tapa yhdistää molemmat.

5. Mitä haluaisit muuttaa blogissasi?

Toivon, että kehityn valkokuvaajana ja saisin parempia valokuvia. Toivon, myös, että olisi aikaa enemmän kuvailla ja tehdä postauksia, niin saisi kaikkea kivaa blogiinkin.

Tunnustus näkyy olleen jo niin monessa blogissa, että en tällä kertaa laita sitä kenellekkään erityisesti, vaan osoitan sen kaikille seuraamilleni blogeille:)

Peilejä

Viikolla kun istuin työpöydän ääressä, kuului eteisesti huolestuttava kolahdus. Kun menin katsomaan, oli eteisen peili lattialla. Sivukannatin oli pettänyt. Onneksi peililasi ei mennyt sirpaleiksi. Sain kehykset koottua, mutta en uskalla enää laittaa peiliä takaisin seinälle, vaan mietin sille muuta käyttöä.  Niinpä tilasin kaksi uutta peiliä. Kaksi, koska samalla ajattelin kaunistaa myös olohuonetta peilillä.

Tilasin ensin kaksi valkoista peiliä, mutta liikkeessä oli jäljellä vain yksi valkoinen ja mustia peilejä. Rohkaistuin sitten ottamaan toisen mustana, koska ajattelin peiliä työpöydän yläpuolelle ja pöydällä on pieni vanhan mallinen musta lampunjalka.

Tänään sitten aloin asettelemaan peilejä paikoilleen. Miehen kommentit olivat: "Mitä kauheaa romua tänne on taas raahattu" "Ei peiliä missään nimessä työpöydän yläpuolle".

Jatkossa on selvästi tehtävä sisustusmuutokset miehen ollessa työvuorossa, D!

Musta peili ei siis päässyt suunnittelemalleni paikalle, vaan se on nyt olohuoneen nurkassa. Mies ei ihastunut oikein peilin väriinkään, mutta minusta siinä on kuitenkin vanhaa ranskalaistyylistä tunnelmaa.

Eteisessä, vanhan peilin paikalla on nyt  valkoinen peili

Keittiössä on edelleen tämä vanha tuttu peili

Pikkuoravan kanssa toivotamme kaikille hyvää alkavaa viikkoa!

Viirupöksyt ja pilkkutakki

Viikonloppuna puuhastelin olohuoneessa ja satuin vilkaisemaan ulos ikkunasta. Mies sai onneksi nopeasti kameran esille ja napattua kuvia.

Varpushaukka naaras istui ensin lumikasan päällä ja siirtyi sitten hevoskastanjan oksalle istumaan.

Pikkulinnut pysyivät poissa pitemmän aikaa.

Mielenkiintoista huomata, että linnun kävely ja puussa istuminen tuovat mieleen papukaijan.

Petolintukirjan mukaan suurin osa varpushaukoista muuttaa Länsi-Eurooppaan, pieni osa jää talvehtimaan etenkin taajamien lähelle.


 

Nainen ja lumilapio

Täällä on jälleen kerran tavarat liikkuneet paikasta toiseen:)

Keittiössä on nyt pelkästään lintutauluja

Korin toin terassilta makuuhuoneen nurkkaan. En vielä tiedä jääkö se siihen. Minusta makuuhuoneessa olisi runsaasti tilaa, jonka voisi täyttää kaikella kauniilla ja kivalla. Miehen mukaan sinne ei saa laittaa enää yhtään mitään. No, jossakin vaiheessa remontoin koko makuuhuoneen poistamalla kiinteät vaatekaapit ja vaihtamalla ne irtokaappeihin.

Ruukku tarttui mukaan viimeiseltä anoppilan reissulta, kävin silloin eräässä sisustusliikkeessä matkan varrella

"Kattovarastoni" hyllyn päällä sai taas yhden esineen lisää. Siirtyvät sitten myöhemmin uusille paikoille. Metallista lyhtyä katsoin kaihoten jo ennen joulua. Oli nyt alessa

Pikkuruisessa tuulikaapissa olevaan kaappiin vaihdoin rumien valkoisten muovikahvojen tilalle nupit

Nyt näyttää melko todennäköiseltä, että viime vuotinen lumipainajaiseni toistuu myös tänä vuonna. Edessä on ilmeisesti  kattolumen pudotukset. Viime vuonna lunta jouduttiin pudottamaan ensimmäisen kerran taloyhtiön parikymmenvuotisen historian aikana ja lopputulos oli puutarhassa kauhea. Pikkuruisella rivitalon umpihalla lunta ja jäätä liki parimetriä. Silloin pääsi tältä puutarhurilta onneton  itku. Pensaita ja puita tuhoutui. Viime vuonna lapioin ja kuljetin kuukauden verran lunta pois aina työpäivän jälkeen. Sama on sitten taas edessä...Saisi jo tulla kevät.

Kaikesta huolimatta, hyvää viikonloppua!

Järjestämistä:)

Terassilla oli tänä aamuna kova puuhastelu menossa. Minulla on käpyjä ruukuissa mullan päällä talvisena koristeena.

Tai ehkä pitäisi sanoa, että oli käpyjä ruukuissa mullan päällä koristeena.

Mies totesi tyynen rauhallisena, että terassilla on sotkija...

Tilpehööriä ja stailaamista

Olen järjestellyt keittiön hyllyjen tilpehöörejä, asettelin  kauniita pieniä käyttöesineitä näkyville. Kermakko ja sokerikko ovat anopilta saatuja. Miehen suvusta, anoppi ei muistanut kummalta puolelta sukua, pappila-käytössä ovat olleet joka tapauksessa.  Seuraavat kuvat uudempia hankintoja.

Olohuoneen puolella olen järjestellyt kirjahyllyjä. Otin käyttöön asunnon myyntistailaus-keinon eli järjestelin kirjat koon ja selkämyksen värin mukaan. En huomannut ottaa ennen kuvaa, mutta ero on valtava, sekalainen kirjahylly näyttää paljon paremmalta. Huono puoli on tietenkin se, että kirjat ovat aiheensa puolesta täysin sekaisin, mutta kauneus ennen kaikkea:)  Anoppi sattui juuri soittamaan, kun järjestelin hyllyjä ja hänella oli hauskaa, kun kerroin lajittelevani kirjoja koon ja värin mukaan, pientä iltapuhdetta vain, D!

Tässä näyte yhdestä hyllystä

Kävin viime lauantaina katsomassa Ikean Ektorp-divaaniakin olohuoneeseen. Kaunis oli, ja hinta on  edullinen. Kooltaan näytti olevan vain hieman liiian matala miehen istuttavaksi, joten täytyy vielä tutkia tarjontaa. Täytyy miettiä myös Ektorpin sohvaa.

Pihakaverit haluavat myös puheenvuoron

 "Lumenluoja"-pikkuorava tarkastelee lumen alla olevaa köynnöshortensian tukea. Tämä kaveri on toista selvästi isompi ja korvatupsut ovat isommat, samoin turkki on vähän eri värinen kuin toisella, jos ihmetelette, miten erotan oravat toisistaan.

Pienin pikkuorava oli puolestaan torkuilla terassin pylvään päällä ja heräsi poseeraamaan. Toisessa kuvassa hämmästelee selvästi kuvaajaa. (Mies otti kuvan, joten oli eri kuvaaja kuin normaalisti).

Mukavaa loppuviikkoa!