Sammallahdenmäellä

Tästä paikasta olen postannut aikaisemminkin, vuonna 2009, kun kävimme siellä ensimmäistä kertaa.

Nämä kuvat ovat  tämän kesän reissulta.  Paikka on Satakunnan, Lapin Kivikylän (nykyisin Rauman kuntaa)  Sammallahdenmäki. Vajaan kilometrin mittaisella alueella on yli kolmekymmentä pronssikautista  hautaröykkiötä pitkältä ajanjaksolta (1500 - 500 eKr.). Sammallahdenmäki on yksi  Unescon maailmanperintökohteista.

 Nelikulmainen "Kirkonlaattia". Vastavaa ei tunneta muualta Suomesta, ja sen muoto on poikkeuksellinen koko skandinaavisen pronssikulttuurin alueella.

Pohtionvuori

Kävimme jokin aika sitten Piikkiön Pohtionvuorella katsomassa muinaisjäännöksiä. Blogiani pidemmän aikaa seuranneet tietävätkin, että minua kiinnostaa kovasti historia.

Muinaista merenrantaa. Alueelta on löydetty jälkiä kivikautisesta asutuksesta.

Pronssikautinen hautaröykkiö

Luontopolulla oli monenlaista kulkijaa

Lintuja oli paljon

Lapin kuvia

Työn alla olevaan kässäriini liittyen innostuin kaivelemaan esille vanhoja Lapin reissulla otettuja kuvia.  Kässäri sijoittuu Lappiin ja juoni  pohjaa osittain tapahtumiin  vuosina 1941-1945.

Nämä kuvat ovat Jämärän museoalueelta, noin 20 kilometriä  Kilpisjärventietä Karesuvannosta. Siellä on entisöity osa saksalaisten puolustusjärjestelmää, Sturmbock-stellungia, joka ulottui Norjan puolelle osittain pienempinä rakennelmina.

Harmittaa, ettei minulla ole kuvia korsuista, niissä oli sen verran hämärää, etten edes yrittänyt kuvata.

(Nykyisen) Suomen  alueeella saksalaisten puolustusjärjestelmiä oli kaksi. Sturmbockin lisäksi Ivalo-Schutzstellung Ivalon eteläpuolella. Näiden tarkoituksena oli saksalaisten kannalta suojella Norjaa ja Petsamoa (Petsamossa oli tärkeä nikkelikaivos). Jo vuoden 1943 aikana saksalaisten sodanjohto alkoi varautua mahdollisuuteen, jossa Suomi romahtaa ja neuvostoliittoliittolaiset valtaavat Suomen alueita.

Kevyempää aihetta lopuksi, tämä kaveri on Ruotsin puolelta, kuva otettu auton ikkunan läpi

Villa Rullud

Kävimme tänään Espoon rantaraitilla ja nappasin kuvia Villa Rulludista, huvilamuseosta. Hienoista kummitustalon tunnelmaa,  koska rakennus on suljettu remonttia varten. Helsinkiläinen Alfred Kihlman rakensi talon kesähuvilaksi 1873 ja siihen on jälkikäteen rakennettu lisää.

 

Korjailin vielä alkuviikosta kirjan ulkoasua. Onni aikaisemmassa  onnettomuudessa oli, että uusi koko on mielestäni parempi kuin ensimmäisen painoksen. Nyt odotellaan, että kirja ilmestyy nettikirjakauppojen myyntiin (ilmoittelen heti tilanteesta). Toivottavasti kaikki menee viimein hyvin, alkoi jo meikän mootori käymään ylikierroksilla. Olisin taatusti  alkuviikosta rikkonut verenpainemittarit, kun oli paineet vähän korkealla...

Unohdin edellisessä postauksessa kertoa, että kuvat ja tekstit ovat alkua sadulle mustarastas Petteristä ja jäämaan lintukuninkaasta. Osa teistä varmaan muistaa joulusadun Hiski-huskystä eli joulusatu tulee saamaan jatkoa...

Mukavaa lauantai-iltaa ja sunnuntaita!

PS. Pari haastetta ja tunnustus on minulla vielä tekemättä (Sirutuulen ja Henkkumaarian sekä My Wayltä kymmenen rakasta asiaa, lupaan vielä palata niihin)

Menneen ääressä

Olimme perjantaina Satakunnassa yhdistetyllä työ&lomamatkalla ja kävimme katsomassa Sammallahdenmäen pronssikautisia hautaröykkiöitä. Alue on valittu UNESCO:n maailmanperintöluetteloon Skandinavian edustavimpana länsikautisen pronssikultttuurin kohteena. Paikka sijaitsee melko lähellä Raumaa.

Näiden äärellä heräsi monta asiaa mieleen, keitä he olivat ja mitä he tekivät...

Kuusiston linna ja kartano

Lauantaina, päivän jo hämärtyessä, kuljimme Kuusiston ohi.

Kuusiston linna toimi parisensataa vuotta katolisen kirkon piispan linnana (noin vuodesta 1295) kunnes 1528 uskonpuhdistuksen myötä kuningas Kustaa Vaasa määräsi sen purettavaksi.

Kuusiston kartano toimi alunperin linnan tarpeiksi.

Kartanosta tuli Turun jalkaväkirykmentin komentajan virkatalo 1690.

Nykyinen rakennus on vuodelta 1738 ja se on yksi maamme vanhimmista puisista rakennuksista. Rakennuksessa on kesäaikaan museo. Aluella on myös kaunis luontopolku.