Lapin Petet

Ei Lapin matkaa ilman Pettereitä. Junnu muistuttaa vähän Bambia:) Kuvat Pallakselta.

Vanhempi väki hengaili rennosti Pakasaivon lähettyvillä.

Törmäkukka

on eri väreissään oikea kaunokainen. Muutkin näkyvät olevan samaa mieltä:)

Nämä ovat Ruissalosta.  Omalle pihalle onnistuin löytämään kukkatalosta keltaista törmäkukkaa.

Arjen käynnistysongelmat jatkuvat. Olen tässä parina päivänä yrittänyt avata kotiin tullessa postilaatikkoamme työpaikan kulkuavaimella.  Yritin minä kerran tarjota sitä bussin lipunlukulaitteellekin...

Saivojen ja seitojen maa

Jatketaan Lapin matkaa. Kävimme kirkkopahdan seitakivellä, Pakasaivolla seka Äkässaivolla.

Äkässaivon saivokierros oli upea katsaus Lapin luontoon, joten jos joskus osutte sille suunnalle, niin suosittelen ehdottomasti.

Täällä asuvat haltiat ja saivokansa ylösalaisessa maailmassaan saivojärven alla. Paikkaa pidettiin myös tuonelana, kuolleiden asuinpaikkana.  Kuten varmasti arvasittekin,  Halla Närekorpi tulee seikkailemaan näissä maisemissa ja tunnelmissa.

Kirkkopahta

Pakasaivo

Äkässaivon seitapahta

Äkässaivo

Sillä välin Espoossa

Ennen seuraavia Lapin kuvia on vielä näytettävä muutama kuva omalta pihalta.

Viime viikolla oli kova ukonilma, jonka jälkeen näkyi kaksi sateenkaarta. Kuvien torni on Espoon tv-torni.  Juuri se, jonka ansioista/vuoksi Eestissä näkyi neuvostoaikanakin Suomen televisio.

"Kesäharjoittelijat" jatkavat edelleen puutarhassa

oravamamma Sportti

Paluu  arkeen on ollut karu, niin kuin arvelinkin. Tämä lohduksi kaikille kovia kokeneille (joista olen eräissä blogeissa lukenut). Aikoinaan olisin alla olevasta pahoittanut mieleni perusteellisesti, onneksi en enää.

Tervehdin maanantaina kahviossa erästä henkilöä, joka on ollut muualla parisen vuotta (huipulla, creme de la cremissa, leijonakuninkaan hovissa) ja on palannut takaisin pakastevirkaansa. Hän ei ollut huomaavinaankaan, eikä vastannut mitään.  Tänään hän tuli käytävällä vastaan ja tervehdin taas. Tällä kertaa hän pysähtyi, katsahti minua päästä varpaisiin mahdollisemman halveksivasti ja jatkoi matkaansa sanomatta mitään. Minä poistuin naurua pidätellen omaan huoneeseeni,  kohtaus oli ihan kuin minun kirjastani. Mutta voi juukeli, vähän respektii ja perinteisiä käytöstapoja...

Aspegrenin puutarhassa

Lapin matka jatkuu vielä, mutta käydään hetki Pietarsaaressa, jossa kävimme ihailemassa menomatkalla Aspegrenin puutarhaa.

Arki alkoi minulla loppuviikosta töihin menolla huoks....

Varkaankuru

Varkaankuru on yksi näyttävimmistä Ylläksen paikoista. Tai ehkä pitäisi sanoa, että oli, sillä Luontokeskus Kellokkaan rakentaminen on lisännyt paikkaan kohdistuvaa turistipainetta. Silmään pisti heti esimerkiksi luontoon heitetyt lastenmehutölkit.  Pitkospuut olivat kurussa aikaisemminkin, mutta ennen keskusta näin hiljaisemmalla osuudella esimerkiksi peukaloisia, nyt silmiin osui vain yksinäinen punatulkku. Linnut ovat selvästi häipyneet rauhallisimpiin maisemiin.

Yleensäkin roskaaminen oli lisääntynyt. Samat karkkikääreet, mehu- ja oluttölkit sekä tupakka-askit kuin pääkaupunkiseudun katujen varsissa ja kauppojen ympäristössä ovat löytämässä tiensä Lapin luontoon.

Kuulostan varmasti kauhealta, mutta alan suhtautua kielteisesti luontokeskuksiin, koska ne saavat paikalle väkeä, joiden oikea paikka olisi lomalla pikemminkin jossakin elämyskeskuksessa  tai huvipuistossa.

Luonnossa ollaan  paikalla sitä arvostavina vieraina ja käyttäydytään sen mukaisesti. Ei ole se ole paikka, jossa saa tehdä mitä huvittaa.

Lapin taivas

Oletteko valmiit usemman postauksen kestävälle kuvamatkalle?

Lapissa tuntuu kuin taivas ja pilvet olisivat lähempänä kuin etelässä. Taivaan kaareutumisen erotti selvästi.

Vanhojen uskomusten mukaan kaaren loppupäässä odottaa lintukoto, jonne linnut muuttavat talveksi...

Kuvat Pallastunturilta, Pyhäjoelta sekä Äkäslompolojärveltä.

Blogiarvonnassa oli mukana todella moni, kiitos kaikille.  Runsaan osanoton vuoksi laitoin vielä yhden Uhrilehto -kirjan mukaan arvontaan.

Herra Harmaakarhun tassu tarttui seuraaviin

Scilla ja  Hahtuvan heijastuksen Nina  saavat molemmat oman Uhrilehdon.

Marikkia odottaa Romuromanttinen sisustuskirja.

Otatteko yhteyttä: sussi.karlsson@pp.inet.fi

Takaisin ollaan

Reissu on  onnellisesti tehty. Pidemmäksi aikaa sinne olisi kyllä jäänyt... Vaikka loppuelämäksi.

Kuvia luvassa paljon lisää...

Edellisen postauksen arvontaan voi osallistua vielä tänään,  huomenna  maanantaina herra Karhun tassu saa toimia onnettarena.

Blogiarvonta pikku paussin aikana

Kurre Bond on selvästi hakemassa blogilaisille kukkasia. Herra Bondin tunnistaa mustasta hännästä ja korvatupsuista.

Kuvissa vilahtaa työn alla ollut  maalaustyöni, Juvin Bellman-tuoli. Tässä  valmiina paikallaan.
Puuvahasin sen osmocolorin savenharmaalla. Alkuun suunnittelin helmenharmaata, mutta myyjä onnistui muuttamaan mieleni, D! Kosteana se näytti kyllä ruskealta, ja olin jo kauhuissani. Mutta lopputulos on hieno harmaa.

Vetäydyn nyt viikoksi blogitauolle tutkailemaan tulevan kirjani tapahtumapaikkoja.  Tarkoitus  on saada tietyistä paikkakuvauksista mahdollisimman totuudenmukaisia. Viime kesänähän tuli koluttua erittäin tarkasti Espoon Haukilahdenrantaa:)

Tauon ajaksi järjestetään hieman säpinää eli blogiarvonta.

Tarjolla on yksi kappale Hallan ykkösseikailua eli Uhrilehtoa (myynnissä oleva painos) sekä yksi kappale Romuromanttista sisustuskirjaa (Sari Sirkiä-Jarva ja Ilpo Kuparinen, Tammi).

Blogilandian perussäännöt eli kommentista yksi arpa, lukijoille kaksi ja linkistä kolme. Aikaa sunnuntaiseen 11.8. kello 24.00.

Mainitkaa kommentissa monellako arvalla olette mukana sekä oletteko mukana molempien kirjojen arvonnassa. Osa on jo varmasti Halla ykkösen lukenut, mutta ainahan toisen kappaleen voi antaa lahjaksi, D!

Hyvää viikonloppua ja tulevaa viikkoa kaikille!