Gourmet-kurre

Keväällä ilmestyneet puutarhan kesäapulaiset olivat jo heti alkujaan syömässä hevoskastanjan silmuja ja sama herkkulinja jatkuu, eipä näytä varsinaiset puutarhahommat kiinnostavan niin kuin vanhempia oravia, D!

Olen säästänyt sinisimpukoiden kuoret koristeiksi puutarhaan ja joihinkin niihin on jäänyt murunen simpukan lihaa. Tämä kaveri käy aina korissa tarkistamassa ja syömässä loput pois. Kuuluu vain kevyt simpukankuorien havina, kun se käy simpukoita läpi. 

Tässä luomukäpyä syömässä.

Spitaalijärvi

Hurjalta kuulostava nimi, mutta kaunis paikka. Joutsenet töräyttelivät siellä trumpettejaan.

Järvi on lähdejärvi ja sen veden on uskottu parantaneen rupitautia ja spitaalia. Nimen arvellaan kuitenkin tulleen mutu-kalasta, joka on ruotsiksi spetålska. Paikka sijaitsee Lauhanvuoren kansallispuistossa Etelä-Pohjanmaalla.

Missään en ole koskaan nähnyt niin paljon mäntykukkia kuin siellä. 


Paluumatkalla ehdimme käymään pikaisesti Pori Yyterissä.

Olen saanut kaksi tunnustusta. Oikein iso ja lämmin kiitos Vilmalle ja Katjalle. 

Vilman kommentti, että blogissani kirjoitetaan huumorilla, ilahdutti erityisesti. Iloa ja naurua ei ole koskaan maailmassa liikaa, vai mitä:)

Aarteen etsintää

Olen asetellut pihan kivia uuteen järjestykseen. Kaikki on mullin mallin ja apulainen, Sportti, mukana. Joku kätketty aarre oli selvästi etsinnässä ja löytyikin. Huomatkaa kesämallia oleva Davy Crockett -häntä:)

Kuvassa laattakivet paikoillaan, mutta saumaamatta ja pesemättä.


Kuutamourakoinnistani sain eilen ensimmäiset ammattilaiskommentit. Olen todella tyytyväinen, nyt saan muokattua tekstin tiettyjä kohtia paremmiksi. Positiivistakin palautetta tuli:)  Ilahduin kun kuulin, että työelämää kuvaava kohta tekstissäni on erittäin raadollinen. Olen siis onnistunut saamaan tekstin juuri niin kuin halusin. (Vähän erikoiset ilonaiheet minulla, D! Mutta tietyt osuudet olen kirjoittanut moninkertaisella sydänverellä.)

Suvituulen kutsun minä kuulen

Välillä epäilin, etten tähän asti selviä, mutta totta se on, kesäloma alkoi

nyt

laitetaan kivilöitä paikalleen ja tehdään puutarhatöitä

ihaillaan loppukesän  luontoa ja kukkia

oleillaan  ja tutkitaan

ja tietenkin jatketaan kuutamourakointia.


Mukavaa viikonloppua!

Romantiikan kaipuu

Viime päivät olen haikaillut kotiin sellaista ihanaa pastellinsävyistä pitsin täyttämää romanttista tunnelmaa, huokaus ja vielä perään toinen.

Meiltä löytyy kyllä rähjäromantiikkaa, painotus sanalla rähjä.

Lehmäkulhot ovat tämän kesän ainoa ostokseni, en yksinkertaisesti voinut vastustaa.


Romantiikan haikailun vastapainoksi kävimme äitini kanssa (äidilläni on yhtä epähienostunut elokuvamaku kuin minulla, hih) katsomassa arvostelijoiden ylistämän Tedin eli nallekarhun, joka on elävä ja puhuu tuhmia.  Ihan hauska komedia, mutta koko ajan mietin elokuvan juonirakenteen koostumuksen vahvuutta ja päähenkilöiden roolihahmojen syvyyttä (kirjoittaja syväanalysoimassa, D!)

Onneksi viime viikolla tuli tv:stä likainen Harry,  jonka olen nähnyt varmaan kuutisen kertaa aikaisemmin. Kultturelleista ja hienostuneista elokuvista pitävä herra Harmaakarhu kärsi hiljaisesti ja  katsoi sen minun kanssani. Ei tällä kertaa kehdannut kieltää, kun tuijotin Clint Eastwoodia silmät pyöreinä ja toistelin liki ulkoa osaamiani vuorosanoja, D!  (Tämä on .44 magnum ja yksi maailman voimakkaimmista aseista...)

Kesken katsonnan on myös Ilmestyskirja nyt (senkin olen varmaan katsonut viitisen kertaa, elokuvien huippua) ja iki-ihana Jeanne Moreau  ja Morsian pukeutuu mustaan  (tuli jokin aika sitten teemalta) se  oli minun lempparini jo lapsena. Nyt äitini tosin kauhistui, että miten hän on voinutkaan antaa minun katsoa sen nuorena, hih hih. Nämä kaikki elokuvat vinkkeinä niille, jotka pitävät toiminnan elokuvista:) 

Ruissalon lumoissa

Olen aivan täydellisesti, siellä on uskomattoman  kaunista.

 Kuvat ovat viime sunnuntailta.

Vielä huominen ja ensi viikko, niin minulla alkaa kesä ja loma:) Edellyttäen, että selviän hengissä  sinne asti. Pomo palaa lomilta maanantaina ja hänen katseensa ennen kuin hän lähti lomille, ei luvannut hyvää. Melkein jyräsin hänen ylitseen silloin.  Mitäs seisoi minun ja  pois/ ulos vievän hissin edessä.

Nuori mies ei ole vielä oppinut, että vanhempia, kaiken kokeneita ja nähneitä  rouvashenkilöitä on syytä väistää,  kun he poistuvat työpaikalta työpäivän pääätteeksi, D!

(Blogiani pidempää lukeneet tietävät, että viime syksyllä olin sairauslomalla, työpaikkaani vaivaavien  ns. rakentamattomien linjaerimielisyyksien vuoksi . Minä olen yksi  väärää linjaa edustavista. Living on the  fast and wrong  lane, sanotaan D!)


Hyvää loppuviikkoa kaikille!

12 vuotta

Juhlistimme eilen herra Harmaakarhun kanssa kahdennettatoista hääpäivää.  Tosin voimme juhlia useamman päivän, sillä 4.8.2000 meidät vihittiin Espoon Tapiolan maistraatissa ja 6.8.2000 Harmaakarhun  isä siunasi liittomme Kuopion tuomikirkossa.

Meillä on sisällä hämärää, koska villiviini peittää olohuoneen ikkunan. Kukat ostin itse, koska karhut eivät niitä ostele, ellei niitä voi syödä:)

Karhun kommentti pitempien avioliittojen salaisuudesta oli erittäin  ilkikurisen virnistyksen kera, että "ne kestävät, kun ei ole varaa ottaa avioeroa." Mikä taas kertoo, että yksi pitkän liiton edellytyksistä on  huumorintaju" D!

Isot kiitokset kannustavista kommentaistanne edelliseen postaukseen, lupaan kertoa kirjaprojektin etenemisestä.

Hyvää sunnuntaita kaikille!

Ruusutarhassa

Käydään vielä Hvitträskissä, siellä oli nimittäin lumoava valkoisten ruusujen tarha.

Oma puutarha on sateiden ja etanoiden jäljiltä tosi kurjassa kunnossa. Osasyynä on ollut  myös  kuutamourakointini (eli kirjan kirjoittaminen), kaikki muu on jäänyt tekemättä ja hoitamatta.

Tekstiä on syntynyt sitä vauhtia, että voin paljastaa vielä yhden salaisuuden:

luvassa on dekkari puutarhan, luonnon, koirien, mystiikan, työhönsä kyllästyneiden (ja sieltä pakoa suunnittelevien)  sekä räävittömän huumorin ystäville. (Millä olenkin onnistunut ymppäämään kaiken yhteen, D!)

 Kotona jatkuu siis  boheemi kaaos, kunnes kirja on valmis. Totesin sekaista kaappia penkovalle Harmaakarhulle, että  "juu, tiedän, että kaappi sekaisin, järjestän sen sitten joskus. Tai todennäköisemmin en ehdi  järjestämään" D!

Mukavaa loppuviikkoa!