Vasten auringon siltaa

Jatketaanko vielä etelässä?  Tällä kertaa eilisessä Hangossa. Asteet olivat pakkasen puolella ja kylmältä tuntui. Mutta luontoäiti käytti loisteliaasti väripalettiaan.  Nappailin sen verran kuvia, että taitaa blogissa seurata Hangon kuvamaraton:)

Hanko is the most southern city of Finland. We visited there yesterday. It is about 100 kilometres from where we live.

Käydäänkö etelässä?

Arvasitte varmaan jo paikan. Ruissalon kasvihuoneet:)

The green houses of Ruissalo botanical garden.

Hämärän hetki

 

Harmaantuva hiljaisuus, 

hämärtyvä hetki.

Vastaat sieluni kutsuun.

Nyt en kiirehdi,

vaan pysähdyn. 

Tunnen kaikkeuden ympärilläni.

Kuva Ruissalosta.  Merenranta viime vuoden joulukuulta Hangosta.

Oak trees in  Ruissalo, Turku. Hanko seaside in last december. 

Rauhallista sunnuntaita ja hyvää tulevaa viikkoa:)

Minulla on edellisinä vuosina ollut joulukuussa blogissa viikottainen joulusatu.  Tänä vuonna haluan muistaa Halla Närekorven ystäviä. Laitan joulukuussa katkelmia työn alla olevasta kirjasta blogiin kurkisteltavaksi. Eräänlainen jännärijoulukalenteri siis luvassa:)

Kyläilijä ja haaste

Katsokaapa kuka kävi puutarhassa kylässä. Hra Karhu onnistui nappaamaan kuvan. Tuosta terassin korissa olevasta villiviinioksasta on tullut lintujen suosikki. Jouduimme leikkaamaan villiviiniä, enkä raaskinut heittää oksia pois. Osasta tein kransseja. 

A visitor in the garden

 Sain Kukkahattuneidiltä haasteen, iso ja lämmin kiitos

Tässä kysymykset vastauksineen

1. Kerro suosikkivuodenaikasi ja mikä siinä erityisesti viehättää?

Syyskesä. Aika, jolloin kesä ja syksy kohtaavat.

2. Rakkain esineesi?

Tavaran rakkaudesta ja hamuamisesta pyrin kiivaasti eroon.
3. Seuraatko jotain TV-sarjaa?

Aina kun pientä pintaremonttia –ohjelmasta tulee uusia jaksoja. Toinen suosikkiohjelmani oli lentoturmatutkinta.

4. Jos raha ja aika eivät olisi esteenä, mihin mieluiten matkustaisit? Miksi?

Lappiin, haluaisin nähdä revontulet  ja olla elokuusta lumentuloon asti valokuvaamassa luontoa. Toki maailmassa olisi monta kiinnostavaa kohdetta, kuten Japani, Kanada, Australia. Yritän kuitenkin välttää lentomatkustamista ympäristösyiden vuoksi. Tällä hetkellä minulla ei ole edes voimassa olevaa passia tai henkilökorttia.

5. Suosikkileikkokukkasi?

Harsokukka.

6. Pidätkö joulusta? Nimeä muutama suosikkipuuhasi/-tapasi jouluun liittyen

En ole jouluihmisiä. En pidä aikaan liittyvästä tavarahössötyksestä, kauppahälinästä ja markkinahötöstä.

7. Pukeudutko värikkäästi vai neutraalisti?

Pidän hyvin pelkistetystä ja klassisesta tyylistä. Tosin lempivärini on liila ja tyylipoliisien kauhistukseksi saatan töissäkin käyttää urheilukamppeita.  

8. Oletko aamu- vai iltaihminen?

En kumpikaan, molempina aikoina väsyttää tasapuolisesti, D!

9. Mikä on lempiruokasi?

Itse tehty linssimuhennos.

10. Millainen olet sosiaalisuudeltasi? Oletko parhaimmillasi isoissa karkeloissa, pienemmissä porukoissa, muutaman ystävän kanssa, kahdenkesken, vai viihdytkö parhaiten omassa seurassasi?

Omassa seurassani. Jo lapsena aistin helposti muiden ihmisten tunnetilat ja mielialat. Pitkän päälle se on todella kuluttavaa.

11. Paras ominaisuutesi tai taitosi

En tiedä. Onkohan minulla sellaista? Useimmilla ominaisuuksilla ja taidoilla lienee hyvät ja huonot puolensa. Esimerkiksi herkkyys on joskus etu, mutta  useimmiten kirous.

Shamanismista

Kuvat viime kesän Lapin reissulta, Seitakivi ja saivo.

Seida rock and Saivo lake, holy places of Sámi culture in Lappland.

 

Lupasin teille postauksen shamanismista. Aihetta on sinälleen vaikea tiivistää, sillä siinä on monia eri ulottuvuuksia. Tiesittekö, että Suomessa on edelleen oikeita shamaaneja? Tai että Kalevalassa on kuvaus shamaanin maailmasta ja matkasta? Muistatteko sanonnat ”maailman tappiin asti” taikka ”langeta loveen”?

Shamanismi ei ole uskonto, vaan käsitys maailmasta, maailmankuva.  

Se pohjaa kahteen keskeiseen näkemykseen:

1) kaikella eläväisellä on sielu, myös eläimillä, kasveilla, puilla ja kivillä.

2) maailmankaikkeus koostuu valtavasta energia/voimaverkosta. Kaikki elävä on osa tätä verkkoa ja yhteydessä toisiinsa.

Maailmassa on kolme eri kerrosta: alinen, keskinen ja ylinen. Keskinen on ihmisen maailmaa. Sitä, jonka konkreettisesti näemme ympärillämme. Eri tasot yhdistää pystysuora maailmanpuu (elämänpuu). Eräissä kulttuureissa puun asemasta puhutaan pilarista taikka tapista.

Shamaanin henki voi matkata muihin kerroksiin niiden välisten lovien kautta. Matka tapahtuu transsin, muuttuneen tietoisuuden tilan, avulla. Tähän tilaan siirtymisen apuna käytetään mm. paastoa, tanssia taikka rummutusta. Matkan syynä voi olla esimerkiksi sairauden selvittäminen. Shamaanilla on apunaan henkiopas, yleensä se on voimaeläin.

Shamaanin tehtävänä on toimia ihmisten ja henkimaailman välittäjänä ja tasapainottajana. Shamaani voi olla myös parantaja, unennäkijä taikka itkijä. Oikea shamaani ei koskaan käytä taitojaan muiden ihmisten vahingoittamiseksi. 

Vinkkinä kiinnostuneille: aiheesta on saatavilla melko runsaasti kirjallisuutta sekä kursseja.

Aihetta tutkiessani opin arvostamaan shamanismin luontoa ja kaikkea elämää kunnioittavaa asennetta. Vallitseva, nykyinen maailmakäsityksemme, on korostetun rationaalinen, materialistinen ja asettaa ihmisen ylimmäksi. Shamanistisessa maailmankuvassa korostuu henkisyys ja harmoniassa eläminen. Siinä ihminen on osa luontoa.

Oli mielenkiintoista myös huomata, kuinka aihetta käsittelevissä teoksissa korostuu visualisointi sekä yhteyden saaminen omaan tiedostamattomaan alitajuntaan sekä mielikuvitukseen.

Heijastuksia

Tuttu paikka, Turun Ruissalo

Ruissalo botanical garden, Turku

Mitä näette? Mikä on todellista ja mikä ei?  Nämä kuvat johtavat meidät hyvin tulevaan. Ensi viikolla luvassa postaus shamanismista.
 
Ison kiitoksen lähetän Marja-Leenalle, jonka blogiarvonnasta voitin kaksi puutarhalehteä:)

Syystunnelmia

Syksyn tunnelmia lokakuulta. Päivä on nyt niin lyhyt, ettei työpäivien aikana ehdi valoisana aikana kuvailemaan.

 Olen viime päivien aikana perehtynyt shamanismiin Halla kakkosta varten (kirjan nimeksi tulee muuten todennäköisesti "Pinnan tuolla puolen") ja on pakko todeta, että sen kautta avautuu ihan uusi ulottuvuus tarkastella maailmaa. Jos teitä kiinnostaa shamanismi, voin joku kerta tehdä aiheesta postauksen.
 
 Last October

Olen avannut Förmaakille sivut facebookiin, joten sieltä voi halutessaan seurata nyt päivityksiä. 

http://facebook.com/formaaki
 

Kesämuistoja

Muistellaanko vähän viime kesää? Nyt on siihen tarvis.

  Memories from the last summer.

 Nyt näkyy Förmaakin vuoro olla niiden blogien joukossa, joiden päivytykset eivät näy lukuluettelossa. Tässä uusi yritys. Jos saisi edes kuvat näkyviin...

Puutarhailua

 Jo aikaa sitten sain Piviltä puutarhaasteen. Onneksi hän antoi vastausaikaa koko talven:)  Vastaan kysymyksiin kahdessa erässä, tässä osa I

1. Anna meille kauniita kuvia puutarhastasi. 
 En tiedä ovatko nämä sitä, mutta nyt puhutaankin boheemipuutarhurista, joka viihtyy runsaissa, sekaisissa kasvustoissa karvakamujensa kera. Viime keväänä tehty puutarhapolku kuvassa. Nurmikkoa minulla ei ole yhtään. 

 I was asked to show some beautiful pictures from my garden. I am a fan of cottage garden style, so I mix lots of  flowers, veggies and herbs together.  I also have some furry friends helping:)

 

2.Kasvatatko kauneutta vai hyötyä?

Sekä että. Kukkien joukossa kasvaa yrttejä, vihanneksia ja perunoita (alin kuva). Saskatoon-pensas on istutettu lintuja varten. Marjat katoavatkin parempiin suihin jo raakoina. Krookuksetkin voi varmasti lukea hyötykasveiksi, sillä rusakko ja varpuset pistävät niiden kukat poskeensa.

3. Mistä löydät inspiraatiota puutarhaasi?

Kirjoista, muiden blogeista.

4. Paras puutarhakirjasi?

Riku Cajanderin luontopiha on ehdoton ykkönen. Samanlaisia, monimuotoisuutta ja luontoarvoja korostavia puutarhakirjoja soisi kirjoitettavan enemmän.

5. Jos olisit kasvi - mikä olisit?

Olen joskus kuullut osaa ihmisistä verrattavan syyshortensioihin. He ovat ihmisiä, jotka löytävät oman tiensä ja vahvuutensa ja puhkeavat täyteen kukkaan vasta myöhemmällä iällä. Ehkäpä olen syyshortensia.

6. Oletko harrastelija vai ammattilainen. Mistä olet hakenut puutarhaoppisi?

Harrastelija. Erehdyksen opin kautta…

**************************

 Lämpimät kiitokset  edellisen postauksen kommenteista:)

 Suomea pidetään metsien maana, mutta on syytä muistaa, että metsistämme on vain alle

 5 % vanhaa aarniometsää (siitäkin liki puolet hakkuuvaarassa), eteläisessä Suomessa alle prosentin. Koskematon, luonnontilassa oleva aarniometsä on korvaamatonta luonnon monimuotoisuuden ja lajien säilymisen kannalta. 

Se metsä, mitä näemme ympärillämme on nuorta, lajistoltaan yksipuolista talousmetsää. Voi aina todeta, että kasvaahan se metsä takaisin. Näinhän se on. Mutta ne lajit, jotka ovat sieltä sillä välin kadonneet (kuten esimerkiksi lahopuusta riiippuvat hyönteiset taikka jäkälät, linnut, liito-oravat), eivät sitä todennäköisesti tee, vaan ovat ehtineet kuolla sukupuuttoon.

Toisinajattelijan silmin

Tässä on taas saanut huomata, kuinka erilailla ihmiset kokevat ja mieltävät asiat. 

Missä vaiheessa luonnon kiertokulusta, elämän kaaresta, tuli jätettä?

Näitä lauseita kuulostelin viikonloppuna.
 
 Nuo haavat/koivut/vaahterat/männyt tuosta on ehdottamasti kaadettava, ne roskaavat.  (Taloyhtiötalkoiden ehdoton vakiokomentti. Vaatimus joka aina menee lävitse. Ei kun moottorisahat laulamaan, lepoa  ei tule ennen kuin viimenkin puu  maailmasta on kaadettu  ja törkeät roskaajat tuhottu.)

Nämä roskat (pudonneet lehdet) kuuluvat kaatopaikalle.

Puut, elämän lähde. Koti, ravinto ja suoja monille eläimille. Elämänpuu, joka pitää kaikeuttamme koossa. Pudonneet lehdet täynnä ravinteita.

Jätettä?

Satuin näkemään, kuinka metsähiiri kulki kiireettömänä, hienostellen, kuin pikkuinen keikari pitkän häntänsä kanssa. Onneksi muut eivät nähneet, olisi raukka voinut päästä hengestään.

 Minä taas saatoin kuvitella lapsenmielessäni, kuinka metsähiiri asettelee gardenian kukan pikkutakkinsa napenläpeen ja suuntaa teekutsuille.
 

Pyörityksessä

Tämä on ollut viikko, jossa arki pyörittää minua, enkä minä arkea.

Joskus unohtaa, että tähdet loistavat pilvien takanakin.  Tai on olemassa puu, joka on voimakas kaatuneenakin.

Rauhaisia pyhiä rakkaat ystävät:)