keskiviikko 31. heinäkuuta 2013

Pieniä palasia





Olen nyt muutamana päivänä aloittanut aamun vain istumalla puutarhassa. Juon teetä, katselen kasveja, lintuja ja oravia. Monien mielestä en varmasti tuolloin näytä tekevän yhtään mitään. Mutta minä ajattelen. Pohdin käsikirjoitukseni juonenkäänteitä ja mielessäni tapahtuu vaikka mitä. Voisin tehdä sitä koko päivän.

Kohta olen taas takaisin töissä. Siellä ei pysähdytä pohtimaan, vaan puhutaan, suunnitellaan, kokoustetaan, palaveerataan ja taas suunnitellaan ja puhutaan. Maailma täynnä  irrallista syötettä ja tyhjää puhetta. Lopputuloksena 150-sivuinen raportti täynnä jargonia, kliseitä ja lauseita, joita ei ymmärrä. Koska lauseet hiottiin kaikille sopivaksi kompromissiksi. 

Näin kiireisessä maailmassamme, joka ei pysähdy. Ajattelemaan. 


SHARE:

sunnuntai 28. heinäkuuta 2013

Huimaa kyytiä

Sain viime torstaina Alastaron radalla.

 Rouva itse paikkaan sopivissa vetimissä:)



Ensin Niko Pesosen kyytiin driftaamaan



 Pelkistetty sisus. Auto on  alkuperältään Nissan Skyline ja hankittu Japanista, siksi ohjaus on oikealla puolella. 



Auton turvakaarta. Autossa on myös kuppi-istuimet ja nelipisteturvavyöt.





Sitten Rokas Markeviciuksen kyytiin Formula kolmoseen.





Miltäkö tuntui? "Woooouuuhhh, jeeeee!!!!" lienevät parhaat sanat kuvaamaan vauhdikasta menoa.

Tällainen elämys on oiva lahjavinkki tavaralahjan asemasta http://www.finn-drift.com

http://elamyslahjat.fi

(jälkimmäisestä löytyy myös esim. hemmotelu-, liikunta- ja luontoelämyksiä)

Vielä lämpimät  kiitokset Ritvalle, jolta sain tämän tunnustuksen



SHARE:

perjantai 26. heinäkuuta 2013

Vesi





Viilennä, virvoita, kosketa.

Kuiskaa.

Kokemuksia rikkaampana,

silti haluan pysähtyä. 

Jäädä tähän hetkeen.
SHARE:

maanantai 22. heinäkuuta 2013

Linnan puutarhassa II

Tässä lisätunnelmia Mustiosta, näistä tulee minulle Italia mieleen.  Aikoinaan, vuosia, vuosia sitten olin Roomassa useamman kertaa ja vietin paljon aikaa Foro Romanolla.

Mustion kanat olivat tosi symppiksiä, niitä oli useampi. 







Loman loppu alkaa jo huolestuttamaan, vaikka sitä on vielä muutama viikko jäljellä. Niin paljon on tekemättä, kirjan sivuja kirjoittamatta, koti normaaliakin pahemmassa kaaoksessa. Aina ne päivät katoavat...
SHARE:

lauantai 20. heinäkuuta 2013

Mustion linnan puistossa

Kesämatka jatkuu Mustion linnaan.








Lisää Mustion tunnelmia ensi postauksessa, mukavaa viikonloppua kaikille
SHARE:

torstai 18. heinäkuuta 2013

Kesämaisemia

Matkan varrelta, Laitilan Untamalaa.


Kylässä voi tutustua vanhan kylänraitin lisäksi yhteen Suomen tunnetuimmista hautapaikoista roomalaiselta rautakaudelta, nähdä kuppikiven sekä ihailla arvokasta niittykasvistoa.


Kalevanpojan viikatteenkivi Untamalan kirkon pihamaalla. Kiven vierestä on arkeologisissa kaivauksissa löydetty kaksi hautaa 1100-1200 -luvuilta.




Tulikukkia löytyy usein vanhan asutuksen luota


Maisemoijat työssään

SHARE:

tiistai 16. heinäkuuta 2013

Nimeni on Bond, Kurre Bond.

Tämä viime postauksen poseeraaja osoittautuikin oikeaksi oravien James Bondiksi.

Olin juoksulenkillä, kun herra Harmaakarhu alkoi ihmetellä keittiöstä kuuluvaa kolinaa.  Selvisi, että kuvan kurre oli onnistunut tulemaan sisälle keittiön ylätuuletusikkunasta (en kyllä vieläkään käsitä, millä katapultilla, heittoistuimella tai muulla se on onnistunut)  taiteilemaan siitä itsensä (ilmeisesti verhoa pitkin) keittiön pöydälle, josta edelleen tiskipöydälle tutkimaan pussia, jossa oli lasin- ja metallikeräykseen menevää purkkia ja purnukkaa.

Herra Karhu avasi rauhallisesti terassin oven, josta Bondimme poistui tyynesti ulos.

Kotiin tultuani herra Karhu kertoi mitä oli tapahtunut.  Istuin sitten keittiön pöydän ääressä juomassa vettä, kun Kurre Bond ilmestyi uudelleen sisään auki olevasta terassin ovesta, teki hienon kunniakierroksen olohuoneen itämaisilla matoilla (joista yksi on osuvasti osin punainen) ja poistui taas ovesta ulos.

 Nämä kaverit osaavat, D!
SHARE:

lauantai 13. heinäkuuta 2013

Heinäkuista puutarhaa

"Mitä, pitääkö taas poseerata?"



Tintti kaipaisi hieman kampaa tai sitten tämä on tinttimaailman uusinta muotia



Junnut pitämässä sadetta terassikatoksen alla




"vaikka sataa, niin mami saisi silti tuoda heti  ruokaa"




Kukkivat kukat ovat nyt vähissä ennen kuin loppukesän kukkijat valtaavat puutarhan

Tämä värilija on todella kaunis, sitä on vain yksi. Todennäköisesti juuri niitä, jotka pelastin Kirkkonummen Prisman poistolaarin alesta.



Lipstikalla on mittaa liki kaksi metriä. Maustekäytön lisäksi se on erinomainen luontopihan kasvi, linnut pitävät siemenista ja kukinto on mesipistiäisten mieleen.



Itämaista tunnelmaa, minulla on kesän ajan ruukkuja täydentämässä tyhjiä kohtia, joihin syksyllä istutan sipulikasveja.


SHARE:

keskiviikko 10. heinäkuuta 2013

Niityllä






Tämä kaunotar onkin vaarallisempaa sorttia, kaukasian jättiputki. Kaupungilta ovat sitä useaan otteeseen vuosien aikana käyneet tuhoamassa, mutta aina sitä putkahtaa esiin yksilö jostakin.

Edellisen humuviikon jälkeen olen joten kuten päässyt rauhoittumaan kirjoittamiselle hitaasti edeten. Laitoin kakkosen alun uusiksi, perusjuonen kuitenkin säilyttäen. Hassua puuhaa tämä, viikkojen työ saattaa päättyä  hetkessä delete -nappulaan.

Halla kakkosta odotellessa, viikon kirjavinkkinä: kreivi Alexander von Schönburgin tyylikkään köyhäilyn taito.  Opas kerskakulutusta vastaan, huumorilla, ilman paatosta.
SHARE:

maanantai 8. heinäkuuta 2013

Rannalla Reposaaressa

Porin Reposaaressa oli vielä sama tunnelma kuin lapsuudessa.  Tosin tuulivoimaloita ei silloin ollut. Olimme siellä  aikoinaan useana kesänä.

Voi kun tähän saisi liitettyä aaltojen kohinan ja meren tuoksun.








SHARE:

lauantai 6. heinäkuuta 2013

Viikonvaihteen Iltalehdessä

eli 6. - 7.7.   arvostellaan 20 kesän kovaa dekkaria. Niiden joukossa on myös Uhrilehto.

Voitte varmaan arvata, että jo yöllä odotin aamua ja  lähikaupan aukeamista, että pääsen ostamaan lehden ja lukemaan, mitä kirjasta todetaan. 
SHARE:

torstai 4. heinäkuuta 2013

Maailmaa ihmettelemässä

Villikukka Sussin puutarhassa näkyy olevan mieleen





Kummipoika 3-v. kävi äitinsä kanssa kylässä ja vein heidän vierailulle Naantalin muumimailmaan, ovat nuorenherran suosikkeja. Minulle muumit ovat melko tuntemattomia hahmoja, muistan lapsuudesta (vuonna yksi ja kaksi) vain kun tv:ssa seikkaili muumihahmoissa Birgitta Ulfsson ja Lasse Pöysti. Välillä he esiintyivät muumin puvussa omilla kasvoillaan (siis ilman muumihahmon päätä). Minusta se oli pöyristyttävää: ihmispää ja peikon keho. (D!) Vähän niin kuin sirkusklovnit, joita pikkulapsena inhosin syvästi, koska eihän kenelläkään voi olla oikeasti sellaisia housuja ja kenkiä. (D!) Äitini mukaan kommentoin syvästi järkkyttyneenä "katsokaa noita housuja."

Aikamoinen hulinapaikka muumimaailma  on ja järkyttävän kallis. 75 euroa kolmelta hengeltä. Kummipoika hieman aristeli muumeja ja erityisesti Haisulia, koska se oli tuhma, kun pisti vettä poliisien kypäröihin.

Toisinajattelijana minä järkytyin, kuinka tuotteistaminen ja kaupallisuus tuodaan jo varhaisessa vaiheessa lasten elämään. Sponssifirmojenkin nimet olivat esillä siellä sun täällä...  

Seuraavalla kerralla vien pojan Turun linnaan. Tuki Suomen historialle. Museovirastohan on sulkenut (kuten esimerkiksi Pukkilan kartano)ja myymässä kultturihistoriallisesti arvokkaita kohteita, koska rahaa ja vierailijoita ei riitä.
SHARE:
© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig