torstai 24. marraskuuta 2016
perjantai 18. marraskuuta 2016
perjantai 11. marraskuuta 2016
Ahdin anteja
HelmiBenella |
LakuBenella |
Semifreddo ja mansikkasalatti |
Nämä herkut eivät ole minun loihtimiani, vaan aidon keittiömestarin. Pääsin nimittäin tutustumaan kotimaiseen, kestävästi tuotettuun Benella kirjoloheen.
Luonnonvarakeskuskuksen (LUKE) tilaston mukaan suomalaiset kuluttivat vuonna 2015 kotimaista kalaa yhteensä 4,1 kiloa. Ulkomaista kalaa syötiin yhteensä liki kymmenen kiloa, siis paljon enemmän kuin kotimaista! Ulkomaisen lohta syötiin yhtä paljon kuin kotimaista kalaa yhteensä!
Ulkomaista lohta, yleensä norjalaista, saa helposti ja halvalla markettien kalatiskiltä. Miksei sitä sitten? (Sen lisäksi, että pitäisi suosia lähellä tuotettua ruokaa)
WWF:n kalaopas kertoo, että ulkomaisessa lohenkasvatuksessa on lukuisia ongelmia:
Rannikolla sijaitsevat lohenviljelylaitokset voivat levittää tauteja ja loisia luonnonkaloihin. Viljelylaitoksilta karanneet yksilöt voivat puolestaan lisääntyä luonnonlohien kanssa ja näin ollen heikentää luonnonkantojen perimää.
Kasvatus aiheuttaa ravinnekuormitusta vesistöön.
Suomalaisen kirjolohen ympäristövaikutuksia on taas puolestaan onnistuttu vähentämään tuntuvasti:
Kalaraaka-aineen käyttöä kirjolohen rehussa on pystytty vähentämään lisäämällä kasviperäisen raaka-aineiden, kuten rypsiöljyn, käyttöä, jolloin kasvatuksen rehevöittävä vaikutus on pienentynyt.
Kalaraaka-aineen käyttöä kirjolohen rehussa on pystytty vähentämään lisäämällä kasviperäisen raaka-aineiden, kuten rypsiöljyn, käyttöä, jolloin kasvatuksen rehevöittävä vaikutus on pienentynyt.
Suomalaisten kasvattajien käyttämän rehun raaka-aineet ovat jäljitettävissä ja raaka-aineiden vastuullisuuteen on kiinnitetty
enemmän huomiota.
Suomessa kalankasvatusta ohjataan lainsäädännöllä ja seurataan tarkasti.
Kirjolohen kasvatuksessa karkulaiset eivät muodosta mittavaa ekologista riskiä, sillä kirjolohi on vieraslaji eikä lisäänny vesissämme.
Kirjolohen kasvatuksen ei ole havaittu levittävän tauteja tai loisia luonnonkaloihin.
Puhumattakaan muista kotimaisesta kaloista, kuten silakasta, ahvesta ja särjestä...
Mitäpä se pääministeri Holkeri vuosia sitten totesikaan silakan syönnistä:)
Jos kuvat saivat veden kielellä ja kokkihatun ja - essun esille niin,
Benellan kalaherkkujen reseptit löytyvät http://www.benellakala.fi/ruokareseptit
ja WWF:n ruokavinkit
http://www.soppa365.fi/reseptit/theme/kalaa-a-la-wwf/
Suomessa kalankasvatusta ohjataan lainsäädännöllä ja seurataan tarkasti.
Kirjolohen kasvatuksessa karkulaiset eivät muodosta mittavaa ekologista riskiä, sillä kirjolohi on vieraslaji eikä lisäänny vesissämme.
Kirjolohen kasvatuksen ei ole havaittu levittävän tauteja tai loisia luonnonkaloihin.
Puhumattakaan muista kotimaisesta kaloista, kuten silakasta, ahvesta ja särjestä...
Mitäpä se pääministeri Holkeri vuosia sitten totesikaan silakan syönnistä:)
Jos kuvat saivat veden kielellä ja kokkihatun ja - essun esille niin,
Benellan kalaherkkujen reseptit löytyvät http://www.benellakala.fi/ruokareseptit
ja WWF:n ruokavinkit
http://www.soppa365.fi/reseptit/theme/kalaa-a-la-wwf/
WWF:n kalaoppaasta saa myös vinkit vastuullisiin kalavalintoihin.
sunnuntai 6. marraskuuta 2016
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
©
Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.