Riemua rannalla

"Jeeee!"

"Toiset ne vain huvittelevat, kun täällä ahkeroidaan kasteluletkun kanssa"

Lopuksi inspiraatiokuva kaikille puutarhureille: luonnon itsensä suunnittelema kuivan paikan kivikkoryhmä Hangon rannalla

Mustion linnan puutarhaa

Eilisiä tunnelmia, isojen puiden varjossa oli mukavan vilpoisaa

Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimet tuhoutumassa

Jälleen kerran olen vakavalla asialla sähköpostiini saapuneen tiedotteen vuoksi. Nimittäin Suomen vanhimman suojelualueen, Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimistö ovat tuhoutumassa laittoman poronlaiduntamisen vuoksi. Blogiani lukevat tietävät, että olen Lapin luonnon suuri ystävä ja kunnioitan suuresti saamelaisten kulttuuria.  Mutta Lapissa käyneenä tiedän myös laajamittaisen poronhoidon tuomat ongelmat. 

Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014

 

Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen kertoo, että laiton porojen laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin kukkakasvejakin. Pelkästään suurtuntureilla kasvava, rauhoitettu jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tehnyt mitään”, Järvinen jatkaa.

Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai kokonaan kukattomiksi.. ”Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet”, Antero Järvinen kertoo.

Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla seurausta ylilaidunnuksesta.

”Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010”, Antero Järvinen toteaa.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan luonnonpuiston tilasta.

”Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta”, Hanski toteaa.

”On käsittämätöntä, että tällainen piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä. Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.”

Viikon varrelta

 Puutarhan uusi polkuprojekti on tässä nyt vaiheessa

Apulainen puuhissaan, huom. multaiset tassut

Roineen rannalta. Käväisimme mökillä Virroilla ja pysähdyimme Vehoniemessä.

 Lomapäivät kuluvat hurjaa vauhtia monelaisen puuhan parissa. Saunan paneliseinät ovat  jo suht edustavassa kunnossa maalailun jälkeen.  Pesin mattoja isäni kanssa. Olemme ihmetelleet Rikun kanssa monenlaista ulkoilupaikkaa.  Riku oli mukana mattopyykilläkin, muttei suostunut tulemaan sisälle pesutupaan. Siellä asuu kuulemma kovaääninen hirviö (iso pesukone).

Hujauksessa on edessä taas työ.  Haikeaa...

Kasvien runsautta

Vielä puutarhaista tunnelmaa

Ruissalon keskikesää

Tunnelmia viime sunnuntailta

Aiheesta toiseen. Sähköpostiini tuli VTT:n tiedote, joka päivän hyvänä uutisena kertoi, että jätetekstiilien hyötykäyttöä kehitetään Suomessa ahkerasti. 2016 voimaan tuleva asetus käytännössä lopettaa jätetekstiilien viennin kaatopaikoille.

Ne huonot uutiset taas: Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa.  Arvion mukaan uudelleenkäyttöön  menee vain noin 30 % ja kierrätykseen noin 14%.

Pääkaupunkiseudulla tekstiili- ja vaatejätteen määrä on kasvanut 8,9 kg:stä 10,2 kiloon per/asukas/vuosi (vuodesta 2007 vuoteen 2012)

Niinpä, onko siinä "OMG, tämä vaate meni meni viisi minuuttia sitten pois muodista, ja tarvitsen uutta" -shoppailussa mitään järkeä?  Ne muodikkaat "hetken hurmat" ovat ekologinen ongelma. Puhumattakaan niistä oloista, missä niitä valmistavat työntekijät niitä voivat joutua tekemään.

Uusi apulainen

Eksyin jälleen kerran aloittamaan uutta puutarhaprojejektia, vaikka olisi ollut paljon muutakin tähteellisempää tehtävää.  Kuten esimerkiksi kässäri ja saunan paneelien maalaus, jonka aloitin jo talvilomalla jne, jne...

Puutarhassa pörrätessäni siellä pyöri uusi apulainen hyönteisjahdissa. Ei pelännyt yhtään. Lintukirja varmisti kaverin nuoreksi punarinnaksi.

A young robin.

Tässä uuden projektin alkukuvaa, kuva ei ole paras mahdollinen, valo oli todella voimakas. Tämä kuva on olohuoneen ikkunoiden edestä ja työn alla on polku sen eteen. Rouhea sellainen,  koska, kuten muistatte, en ole järjestyksen  ja suoraviivaisuuden ihmisiä.  Jeps, D! 

Blogikaveri, Gardenian Kati, on todennut kauniisti, että minulla on villi puutarha:)

Salaperäinen metsä ja haasteita

Olen saanut Ritvalta ja Leena K:ltä haasteet.  Kiitos teille molemmille!

Tässä vastaukseni

Ritvan kysymyksiin

1.Mikä blogin pitämisessä on mukavaa.

Tutustuu mukaviin ihmisiin, saa ideoita ja näkee kaikkea kaunista ja kiinnostava
2. millaisista blogeista pidät
Kaikenlaisista, luen luonto-, puutarha-, retkeily- ym. blogeja
3. Ihanin paikka jossa olet käynyt.
Lappi
4. Mikä on lempiharrastuksesi.
Juokseminen
5. Jos saat valita milaisen työn tahansa, mitä tekisit.
Luomuviljelyä kotitarpeiksi
6 Onko kesälomasuunitelmia?
Ei.
7. Oletko heittänyt talviturkin.
En.
8.Millaisessa ympäristössä/ilmasto vyöhykkeessä asuisit.
Ehkäpä Kanadan Vancouverissa tai Keski-Euroopassa.
9. Mitkä ovat suosikkikasvejasi.
Kaikki:)
10. Paras jäätelö.
Suklaa

 Ja Leena K:n kysymyksiin

1.Miten blogikirjoittamisesi on muuttunut ajan myötä? 

 Välillä oma puutarhailu on jäänyt vähemmälle ja olen keskittynyt luontoon. 

2.Mikä on suosikkisi puutarhablogien joukossa? 

Pidän kaikista lukemistani. 

3.Mitä kasvia et mistään hinnasta hankkisi puutarhaasi? 

 En vierasta mitään kasveja. Kasveja hankkiessani mietin, onko puutarhassani niille sopivaa kasvupaikkaa. 

 4.Mikä on puutarhasi herkullisin väriyhdistelmä? 

Ehkäpä eri värien sekoitus, joka on syntynyt toiveesta saada kukkaniityn tunnelmaa.  

5.Miksi olet puutarhuri? 

Olen pitänyt kasveista jo lapsena.

Astuvansalmen kalliomaalaukset

Jo aikaa sitten mainitsin blogissani Astuvansalmen kalliomaalaukset paikkana, jossa pitäisi käydä.  Olen tulevaa kirjaa varten perehtynyt  tähän liittyvään aiheeseen koko viime talven. Kävimme siellä lopulta eilen sunnuntaina.

Tässä kuvia
Rock paintings of Astuvansalmi. The oldest paintings were made about 3000–2500 BC.

Hirvi erottuu selkeästi

Sarvipäinen ihmishahmo (todennäköisesti shamaani) sekä hirviä

Oikean käden jälki on yksi selkeimmin näkyvistä

Kallion ihmiskasvoisen muodon näkee parhaiten vesiltä, mutta tämäkin kuvan antaa siihen jo viitettä

Myös kokonaiskuvan paikasta saisi parhaiten vesiltä (rannassa on laituri). Veneitä ja vierailijoita paikassa riitti, useimmille paikka tuntui kommenteista päätellen olevan pienoinen pettymys "onpa haaleita, miten ne ovat pysyneet, miksi?"

 Jos suunnittelee käyntiä paikalla, niin kannattaa tutustua aiheeseen etukäteen, kuvien sanoma välittyy silloin parhaiten.

 Paikalle on tien vierestä polku, vajaa 3 km. Maasto on osin juurakkoista ja kivikkoista.

Tällä paikalla mennyt puhuu ja koskettaa nykyisyyttä. Itselleni  eilinen käynti oli merkittävä ja mieleenpainuva kokemus, en osaa sitä nyt edes sanoin oikein kuvailla.

Apulainen vakavalla asialla

 Puutarha-apulainen puuhissaan

 Kukkien lisäksi sananen vakavaa asiaa:
 
 Sanni Charlotta muistutti blogissaan Animalian   pese julmuus pois -haasteesta koe-eläinten hyväksi.

Suomessa käytetään vuosittain yli satatuhatta  koe-eläintä. Eläimiä käyttävät yliopistot, valtion laitokset, lääketehtaat sekä  yritykset ja tutkimuslaitokset. Yleisinpiä ovat kala, hiiri ja rotta, mutta eläinkokeissa käytetään myös kaneja, marsuja, koiria, kissoja, sikoja, hevosia, lampaita ja kanoja.

Nyt jälleen käsi sydämelle, onko kivun ja tuskan tuottaminen oikeutettua, jotta voimme läträtä erilaisen kosmetiikan  ja pesuaineiden kanssa? 

Puhumattakaan kemikaalien vaikutuksista ympäristöön ja ihmiseen itseensä.

Animalian sivuilta löytyy lista eläinkokeettomista kosmetiikka - ja pesuainevalmistajista.  Sivuilta löytyy myös monia muita tapoja toimia.

http://www.animalia.fi/kosmetiikkalista