Jälleen kerran olen vakavalla asialla sähköpostiini
saapuneen tiedotteen vuoksi. Nimittäin Suomen vanhimman suojelualueen, Mallan
luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimistö ovat tuhoutumassa laittoman
poronlaiduntamisen vuoksi. Blogiani lukevat tietävät, että olen Lapin luonnon suuri ystävä ja kunnioitan suuresti saamelaisten kulttuuria. Mutta Lapissa käyneenä tiedän myös laajamittaisen poronhoidon tuomat ongelmat.
 |
| Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014 |
 |
Luvaton
porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014
|
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen
kertoo, että laiton porojen laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin
kukkakasvejakin. Pelkästään suurtuntureilla kasvava, rauhoitettu
jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt
asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen
kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja
ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä
kukaan ei ole tehnyt mitään”, Järvinen jatkaa.
Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty
kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet
kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai
kokonaan kukattomiksi.. ”Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää
lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit
ovat kuolleet”, Antero Järvinen kertoo.
Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen
mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla
seurausta ylilaidunnuksesta.
”Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta
Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin
yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan
rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010”, Antero
Järvinen toteaa.
Akatemiaprofessori Ilkka Hanski
Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan
luonnonpuiston tilasta.
”Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii
jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat
entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen
heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta”,
Hanski toteaa.
”On käsittämätöntä, että tällainen
piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä.
Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.”
Kummallista, että rikosilmoituksen tekijään ei edes olla minkäänlaisessa yhteydessä.
VastaaPoistaEivätkö ympäristöarvot kiinnosta lappilaisia?
Hyvällä asialla olet!
VastaaPoistaOh! Sussi how lovely!
VastaaPoistaI like it...
Hugs
JetteMajken
Surullista... niin usein vanhat perinteet ja asenteet estävät näkemästä muutostarpeita.
VastaaPoistaToivotaan, että tilanne alkaa vihdoinkin muuttua :)
Näistä on hyvä postata. Mua kiinnostaa tosi paljon luonnonkasveja kiinnostavat uutiset ja seuraan erityisesti esim. vieraslajikasveja koskevia juttuja. Kirjoitin aiheesta myös paikalliseen lehteen. Ihan kiva kirjoittaa välillä myös painavaa asiaa :)
VastaaPoistaHyvä ja mielenkiintoinen aihe. Ja valaisee meille etelän ihmisillekin tilannetta. Kiitos Sussi!
VastaaPoistaToivottavasti tuolla herätään hoitamaan asia kuntoon ennen kuin on todellakin myöhäistä.
VastaaPoistaIrene, pahoin pelkään, että "vähäisemmät asiat" jäävät huomiotta poliisiltakin.
VastaaPoistaSusanna, kiitos:)
Jette, thank you:)
SariW, samaa toivon:)
Kati, kiitos:) Ihana, että huomioit nämä asiat kirjoittaessa:)
Tuulia, kiitos:)
Kosotäti, toivon samaa...
Tämä on ollut tiedossa kauan, ja tässä näkee metsähallituksen surkeuden. Kun poroista ja poronhoidosta on kyse on täysin raukkamaista ja voimatonta valvonta. Muiden kulkijoiden toimia seurataan suurennuslasilla, etsien pienimpiäkin virheitä.
VastaaPoistaSo nice, Sussi! :)
VastaaPoistaNo voi harmi.
VastaaPoistaOlemme vaeltaneet tuolla monta kertaa. nyt siitä on 10v. kun viimeksi siellä kävimme.
Täytyy todella jotain tehdä.
Tapio, totta. Metsähallituksen toimet ovat käsittämättömiä.
VastaaPoistaLinda, thank you:)
Sylvi, näin toivon.
Hyvällä asialla olet, Lapin luonto on niin herkkää.
VastaaPoistaPoronhoitoasiat ovat kuuma peruna. Näin olen ymmärtänyt. Jos tahtoa riittää, asiat kyllä hoituvat. Hyvä, että nostit tämän meidänkin tietoisuuteen. Harmillista, jos kauniit alueen kasvit katoavat!
VastaaPoistaHyvällä asialla tosiaan olet!
VastaaPoistaHyvällä ja tärkeällä asialla olet! Ongelma lienee sama täällä Norjassa ja olen todennut (keskusteluja seuraamalla), että poro-omistajilla on aikamoinen valta, ainakin täällä. Sama koskee lammastiloja. Alkuperäisluonto ei näytä merkitsevän suuria, ikävä kyllä.
VastaaPoistasaraheinä, kiitos:)
VastaaPoistamayo, näinhän se on. Asiaan sekoitetaan myös kulttuuri ja perinteet, vaikka todellisuudessa on kyse eri asioista.
mari, kiitos:)
marianna, tilanne on varmasti sama koko pohjolassa.
Tekstisi perusteella en voi ottaa kantaa ko. tilanteeseen. Auki mm. jää, miten helsinkiläiset biologit ovat kommunikoineet ja keskustelleet ko. asiasta saamelaisten kanssa. Muutaman pointsin kuitenkin kirjoitan.
VastaaPoistaMielestäni kaikki uudistus, mitä Käsivarren alueella tehdään, tulee tehdä siten, että saamelaisten poronhoitokulttuuri ei kärsi. Jos ko. kulttuuri kärsii, silloin tulee kärsimään muukin saamelaisten kulttuuri. Oletteko joskus surkutelleet esim. intiaanien kohtaloa, miten heidän maansa vietiin ja heidän perinteiset kulttuurinharjoittamiset estettiin? Vanhoissa intiaanilauluissa kerrotaan (Buffy SainMarie jne.), miten ennen metsästettiin buffeleita ja nyt ei enää metsästetä buffeleita… Parhaillaan tehdään samaa alkuperäiskansalle, saamelaisille. Kaivosyhtiöt, matkailu jne. Kaikki ne valtaavat alaa ja saamelaiskulttuuri vaarantuu. Enää ette voi tukea intiaanien oikeuksia perinteisiinsä, koska ne on jo tuhottu – mutta saamelaisten oikeuksia omaan kulttuuriinsa – niitä voitte tukea. Jos tahdotte, jos alkuperäiskansojen oikeus kulttuurinsa harjoittamiseen on mielestänne tärkeää.
Perinteisesti saamelaiset arvostavat luontoa ja tahtovat suojella sitä. Luonnolla, tuntureilla ja sillä, mitä tunturit kantavat, on heille useille jopa pyhä merkitys.
En tiedä, mikä on taustalla tässä episodissa, mitä postauksesi koskee. Sen tiedän, että oikealla asenteella käytävä keskustelu aukoo erimielisyydet ja solmut – sellaisten välillä, joilla vieläpä on yhteiset päämäärät luonnonsuojelussa.
Saamelaiskäräjien lausunto Metsähallituksen selvityksestä Käsivarren
kansallispuiston perustamisedellytyksistä:
”Saamelaisporonhoito ei ole vain elinkeino, vaan kulttuurinen tapa elää. Saamelaisporonhoito ei ole erillinen osa saamelaiskulttuuria vaan vaikuttaa koko yhteisön elämään. Poronhoito tarjoaa raaka-aineita saamen käsityöhön ja käsityö tarvitsee poronhoitoa. Saamelaisporonhoito tarjoaa sosiaalisen järjestelmän perustan ja luo pohjan yhteisön päätöksentekojärjestelmälle. Erityisen tärkeä saamelaisporonhoito on Käsivarren alueella. Se on alueen ainoa kannattava saamelaiselinkeino. Käsivarren alueella poronhoito on saamelaiskulttuurin olemassaolon perusta.”
”Saamelaiskärjät haluavat edistää tunturialueiden maankäytön
kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon -ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun
maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät.”
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=218&Itemid=165
http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=255&Itemid=407
Käsittääkseni Käsivarren linnustoon vaikuttaa ennen kaikkea ilmastonmuutos, esim. sepelrastas vetäytyy pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen eikä poronhoidon tähden.
Minuun Käsivarsi ja varsinkin Mallatunturit tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Luonnonsuojelun lisäksi minulle on myös tärkeää, että alkuperäiskansa, saamelaiset, saavat turvattua oman kulttuurinsa.
Tätä haluan painottaa:
Heidän kulttuurinsa (poronhoito siinä osana) ja luonnonsuojelu eivät ole ristiriidassa.
Töyhtotintti, en minäkään, kuten eivät varmasti biologitkaan, vastusta perinteistä saamelaista poronhoitoa. Ongelmana on se, että nykyinen lihataloustuotanto on peräisin 1800-luvulta, kuin on sitä alkuperäistä poronhoitoa. Tehotaloudella, aivan kuten etelänkin ihmiset omalla toiminnallamme täällä etelässä, pyritään ylläpitämään nykyistä elämäntyyliä ja vaatimuksia rahoittavaa elämäntapaa. Tämä ongelma on maailmanlaajuinen, eikä koske siis pelkästään saamelaisia, vaan meitä kaikkia ihmisiä. nykyistä elämänmenoa luonto ei kestä ei lapissa, täällä etelässä tai muuallakaan maailmassa.
VastaaPoista