torstai 24. heinäkuuta 2014

Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimet tuhoutumassa



Jälleen kerran olen vakavalla asialla sähköpostiini saapuneen tiedotteen vuoksi. Nimittäin Suomen vanhimman suojelualueen, Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimistö ovat tuhoutumassa laittoman poronlaiduntamisen vuoksi. Blogiani lukevat tietävät, että olen Lapin luonnon suuri ystävä ja kunnioitan suuresti saamelaisten kulttuuria.  Mutta Lapissa käyneenä tiedän myös laajamittaisen poronhoidon tuomat ongelmat. 
Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014
 
Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014
Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen kertoo, että laiton porojen laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin kukkakasvejakin. Pelkästään suurtuntureilla kasvava, rauhoitettu jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.
”Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tehnyt mitään”, Järvinen jatkaa.
Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai kokonaan kukattomiksi.. ”Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet”, Antero Järvinen kertoo.
Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla seurausta ylilaidunnuksesta.

”Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010”, Antero Järvinen toteaa.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan luonnonpuiston tilasta.

”Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta”, Hanski toteaa.

”On käsittämätöntä, että tällainen piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä. Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.”




SHARE:

19 kommenttia

  1. Kummallista, että rikosilmoituksen tekijään ei edes olla minkäänlaisessa yhteydessä.
    Eivätkö ympäristöarvot kiinnosta lappilaisia?

    VastaaPoista
  2. Oh! Sussi how lovely!
    I like it...

    Hugs
    JetteMajken

    VastaaPoista
  3. Surullista... niin usein vanhat perinteet ja asenteet estävät näkemästä muutostarpeita.
    Toivotaan, että tilanne alkaa vihdoinkin muuttua :)

    VastaaPoista
  4. Näistä on hyvä postata. Mua kiinnostaa tosi paljon luonnonkasveja kiinnostavat uutiset ja seuraan erityisesti esim. vieraslajikasveja koskevia juttuja. Kirjoitin aiheesta myös paikalliseen lehteen. Ihan kiva kirjoittaa välillä myös painavaa asiaa :)

    VastaaPoista
  5. Hyvä ja mielenkiintoinen aihe. Ja valaisee meille etelän ihmisillekin tilannetta. Kiitos Sussi!

    VastaaPoista
  6. Toivottavasti tuolla herätään hoitamaan asia kuntoon ennen kuin on todellakin myöhäistä.

    VastaaPoista
  7. Irene, pahoin pelkään, että "vähäisemmät asiat" jäävät huomiotta poliisiltakin.

    Susanna, kiitos:)

    Jette, thank you:)

    SariW, samaa toivon:)

    Kati, kiitos:) Ihana, että huomioit nämä asiat kirjoittaessa:)

    Tuulia, kiitos:)

    Kosotäti, toivon samaa...




    VastaaPoista
  8. Tämä on ollut tiedossa kauan, ja tässä näkee metsähallituksen surkeuden. Kun poroista ja poronhoidosta on kyse on täysin raukkamaista ja voimatonta valvonta. Muiden kulkijoiden toimia seurataan suurennuslasilla, etsien pienimpiäkin virheitä.

    VastaaPoista
  9. So nice, Sussi! :)

    VastaaPoista
  10. No voi harmi.
    Olemme vaeltaneet tuolla monta kertaa. nyt siitä on 10v. kun viimeksi siellä kävimme.
    Täytyy todella jotain tehdä.

    VastaaPoista
  11. Tapio, totta. Metsähallituksen toimet ovat käsittämättömiä.

    Linda, thank you:)

    Sylvi, näin toivon.

    VastaaPoista
  12. Hyvällä asialla olet, Lapin luonto on niin herkkää.

    VastaaPoista
  13. Poronhoitoasiat ovat kuuma peruna. Näin olen ymmärtänyt. Jos tahtoa riittää, asiat kyllä hoituvat. Hyvä, että nostit tämän meidänkin tietoisuuteen. Harmillista, jos kauniit alueen kasvit katoavat!

    VastaaPoista
  14. Hyvällä asialla tosiaan olet!

    VastaaPoista
  15. Hyvällä ja tärkeällä asialla olet! Ongelma lienee sama täällä Norjassa ja olen todennut (keskusteluja seuraamalla), että poro-omistajilla on aikamoinen valta, ainakin täällä. Sama koskee lammastiloja. Alkuperäisluonto ei näytä merkitsevän suuria, ikävä kyllä.

    VastaaPoista
  16. saraheinä, kiitos:)

    mayo, näinhän se on. Asiaan sekoitetaan myös kulttuuri ja perinteet, vaikka todellisuudessa on kyse eri asioista.

    mari, kiitos:)

    marianna, tilanne on varmasti sama koko pohjolassa.

    VastaaPoista
  17. Tekstisi perusteella en voi ottaa kantaa ko. tilanteeseen. Auki mm. jää, miten helsinkiläiset biologit ovat kommunikoineet ja keskustelleet ko. asiasta saamelaisten kanssa. Muutaman pointsin kuitenkin kirjoitan.

    Mielestäni kaikki uudistus, mitä Käsivarren alueella tehdään, tulee tehdä siten, että saamelaisten poronhoitokulttuuri ei kärsi. Jos ko. kulttuuri kärsii, silloin tulee kärsimään muukin saamelaisten kulttuuri. Oletteko joskus surkutelleet esim. intiaanien kohtaloa, miten heidän maansa vietiin ja heidän perinteiset kulttuurinharjoittamiset estettiin? Vanhoissa intiaanilauluissa kerrotaan (Buffy SainMarie jne.), miten ennen metsästettiin buffeleita ja nyt ei enää metsästetä buffeleita… Parhaillaan tehdään samaa alkuperäiskansalle, saamelaisille. Kaivosyhtiöt, matkailu jne. Kaikki ne valtaavat alaa ja saamelaiskulttuuri vaarantuu. Enää ette voi tukea intiaanien oikeuksia perinteisiinsä, koska ne on jo tuhottu – mutta saamelaisten oikeuksia omaan kulttuuriinsa – niitä voitte tukea. Jos tahdotte, jos alkuperäiskansojen oikeus kulttuurinsa harjoittamiseen on mielestänne tärkeää.


    Perinteisesti saamelaiset arvostavat luontoa ja tahtovat suojella sitä. Luonnolla, tuntureilla ja sillä, mitä tunturit kantavat, on heille useille jopa pyhä merkitys.

    En tiedä, mikä on taustalla tässä episodissa, mitä postauksesi koskee. Sen tiedän, että oikealla asenteella käytävä keskustelu aukoo erimielisyydet ja solmut – sellaisten välillä, joilla vieläpä on yhteiset päämäärät luonnonsuojelussa.

    Saamelaiskäräjien lausunto Metsähallituksen selvityksestä Käsivarren
    kansallispuiston perustamisedellytyksistä:

    ”Saamelaisporonhoito ei ole vain elinkeino, vaan kulttuurinen tapa elää. Saamelaisporonhoito ei ole erillinen osa saamelaiskulttuuria vaan vaikuttaa koko yhteisön elämään. Poronhoito tarjoaa raaka-aineita saamen käsityöhön ja käsityö tarvitsee poronhoitoa. Saamelaisporonhoito tarjoaa sosiaalisen järjestelmän perustan ja luo pohjan yhteisön päätöksentekojärjestelmälle. Erityisen tärkeä saamelaisporonhoito on Käsivarren alueella. Se on alueen ainoa kannattava saamelaiselinkeino. Käsivarren alueella poronhoito on saamelaiskulttuurin olemassaolon perusta.”

    ”Saamelaiskärjät haluavat edistää tunturialueiden maankäytön
    kokonaisvaltaista suunnittelua Akwé: Kon -ohjeiden avulla siten, että poronhoidon ja muun
    maankäytön ristiriidat vähenevät ja haitalliset vaikutukset tunturiluontoon lievenevät.”

    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_docman&task=cat_view&gid=218&Itemid=165

    http://www.samediggi.fi/index.php?option=com_content&task=blogcategory&id=255&Itemid=407

    Käsittääkseni Käsivarren linnustoon vaikuttaa ennen kaikkea ilmastonmuutos, esim. sepelrastas vetäytyy pohjoisemmaksi ilmastonmuutoksen eikä poronhoidon tähden.
    Minuun Käsivarsi ja varsinkin Mallatunturit tekivät lähtemättömän vaikutuksen. Luonnonsuojelun lisäksi minulle on myös tärkeää, että alkuperäiskansa, saamelaiset, saavat turvattua oman kulttuurinsa.

    Tätä haluan painottaa:
    Heidän kulttuurinsa (poronhoito siinä osana) ja luonnonsuojelu eivät ole ristiriidassa.

    VastaaPoista
  18. Töyhtotintti, en minäkään, kuten eivät varmasti biologitkaan, vastusta perinteistä saamelaista poronhoitoa. Ongelmana on se, että nykyinen lihataloustuotanto on peräisin 1800-luvulta, kuin on sitä alkuperäistä poronhoitoa. Tehotaloudella, aivan kuten etelänkin ihmiset omalla toiminnallamme täällä etelässä, pyritään ylläpitämään nykyistä elämäntyyliä ja vaatimuksia rahoittavaa elämäntapaa. Tämä ongelma on maailmanlaajuinen, eikä koske siis pelkästään saamelaisia, vaan meitä kaikkia ihmisiä. nykyistä elämänmenoa luonto ei kestä ei lapissa, täällä etelässä tai muuallakaan maailmassa.

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig