sunnuntai 29. syyskuuta 2013

Meri ja taivas

Yhdessä, alati muuttuen, eilen Hangossa.






Sea and sky together,  city of Hanko.

Hangon reissu jatkuu seuraavassa postauksessa:)



SHARE:

tiistai 24. syyskuuta 2013

Rannalla









Hiljaisuus kohtaa hetken,

Pitää siitä kiinni.


Ei luovuta.

Tartu käteeni, jatketaan matkaa. 

Yhdessä.

Lupaan, etten horju, 

vaikka meillä on  paljon taakkaa kannettavana.
SHARE:

lauantai 21. syyskuuta 2013

Syys









Kävimme perjantaina Mustilan arboretumissa. Sadekin pääsi yllättämään. Syksy tekee tuloaan.

Rauhaisaa viikonloppua!

 
SHARE:

perjantai 20. syyskuuta 2013

Herkkyys

Ruissaloa edelleen




SHARE:

tiistai 17. syyskuuta 2013

Kohtaaminen

Syksy ja kesä yhdessä, viipyen. Viime perjantaita Ruissalossa.





Ilolla mainostan, että Uhrilehtoa on saatavilla nyt myös Era Nova -kirjakaupan myymälässä,  Kasarminkatu 2, 00140 Helsinki. http://www.eranova.fi

SHARE:

lauantai 14. syyskuuta 2013

Haaveilija

mietiskeli Ruissalossa.





Sain haasteen Vihervaaaran Annelta ja tässä vastaukset haastekysymyksiin. Kiitos Anne!

1. Moneltako heräät arkiaamuisin?
Vaihtelee työkiireiden mukaan kello 04.30 -6.30 välillä.
2. Oletko koskaan kokenut mitään yliluonnollista?
Ennakkoaavistuksia ja enneunia.
3. Millaisista kirjoista pidät?
Luen paljon historiaa käsitteleviä kirjoja. Fiktiosta pysyvä kestosuosikkini on Stephen King.  Aikoinaan luin paljon dekkareita, mutta nyt en pysty niitä lukemaan, analysoin juonta, sen koostumusta, kirjoitustyyliä, henkilöhahmoja ym. liikaa. (Olisiko tämä se happamia sanoi kettu pihlajanmarjoista, D!)
4. Mikä oli unelma-ammattisi lapsena?
Juristi, insinööri taikka eläinlääkäri.
5. Mikä on unelma-ammattisi nyt?
Yhdistetty kotirouva ja  elämäntapataitelija olisi varmasti sopivin, D!
6. Mikä väri kuvaa sinua parhaiten ja miksi?
Hento liila. Suoksikkivärini, joka on sekä vahva että hento yhtä aikaa.
7. Mikä on paras keino katkaista hetkeksi arjen kiire ja stressi?
Juoksulenkki metsässä.
8. Mikä on parasta talvessa?
Hämärä, luonto lepää, mutta silti se on täynnä värisävyjä.
9. Kuka luki sinulle lapsena satuja?
Oma äiti.
10. Keneen elokuvahahmoon samaistut eniten?
Groucho Marxin tai W.C. Fieldsin roolit lienevät lähimpänä meikää, D!
11. Minne tahtoisit matkustaa?
Nyt ruska-aikaan Lappiin ja pysytellä siellä lumen tulon saakka.

P.S. Eilen sain vahvistuksen, joka teki minut iloiseksi. Uhrilehto on mukana Helsingin Kirjamessuilla lokakuussa. Tosin bodin ständi on  jossakin siellä syrjäisellä reunalla, eikä keskellä suurinta hälinää (eli aluetta jossa on isot kustantajat).  Mutta kuitenkin...





SHARE:

perjantai 13. syyskuuta 2013

Lumous

Luonto tekee omaa taidettaan





Minulla onnekkaalla on tänään arkivapaa, jätin kesälomasta kolme erillistä päivää pidettäviksi syys-lokakuussa sienireissuja varten:)

Hävettää myöntää, mutta minulta paloi eilen täysin käämit. Ette varmaan  pysty arvaamaan, kuinka monta kertaa olen joutunut seuraavaan keskusteluun:

- Mä haluaisin lukea sen sun kirjasi.

Minä: ilahtuneena (jess, lukija!) alan luettelemaan paikkoja, joista kirjan saa ostaa.

- En mä viitsi mennä kauppaan, enkä varsinkaan tilata netistä.

Minä: saa sitä kirjastoistakin.

- Mutta kun minä haluan oman kappaleen.

Minä: no, voi sitä ostaa minultakin.

- En minä sitä ostamaan ala (Seuraa närkästynyttä vihjailua siitä, kuinka pitäisi antaa ilmainen kappale).

Minä: Yritän kohteliaasti selittää, että kirjoittajakin joutuu maksamaan omista kirjoistaan, eikä tosiaan saa niitä itse ilmaiseksi.

Vastaukseksi saan pettyneen ja ärtyneen mulkaisun, "on siinä ikävä ja ahne tyyppi, kun ei anna kirjaansa."

Keskimääräinen kirjailijapalkkio on 2 000 euroa yhdestä kirjasta, jonka kirjoittamiseen kuluu vuosi, ehkä ylikin. Keskimääräinen korvaus kirjastolainoista on 30 euroa/vuosi. Omakustanteista saa parhaimmillaan omansa pois ja muutaman saturaisen päälle.  Tietysti on Sofi Oksanen, Reijo Mäki, Leena Lehtolainen ym. jotka tienaavat hurjasti. Mutta heillä on nimeä ja heidän kirjojaan odotetaan ja ostetaan. Aloitteleva, ei-julkkis kirjoittaja ei sellaisissa sfääreissä liiku, eikä voi  edes sellaisesta haaveillakaan.

SHARE:

maanantai 9. syyskuuta 2013

Degrowth-kirjallisuutta

 Lämpimät kiitokset viime postauksen kommenteista. Koska degrowth on laajalle yleisölle melko tuntematon käsite, vinkkaan kirjoista, joissa aiheeseen voi tutustua syvemmin.  Sääli vain, että suomenkielistä kirjallisuutta on todella vähän. Toivottavasti joku vielä tarttuu työhön ja kääntäisi vaikka Clive Hamiltonia suomeksi.

Suomeksi:
Tim Jackson, Hyvinvointia ilman kasvua.

Englanniksi:
Clive Hamilton, teokset Growth Fetish, Affluenza ja the Freedom Paradox. 
Peter A.Victor, Managing Without Growth.

kysymystä tuoko rahan onnen pohditaan teoksessa
Kari Nars, Raha ja onni.

Vielä on pakko todeta, että miksi ihmiskunta suhtautuu maailmaan omistajan, hyötyjän ja hyväksikäyttäjän ottein? Luontoäidin vieraina me täällä olemme ja olisi syytä käyttäytyä sen mukaisesti.






Aurinkoa viikkoonne!



SHARE:

perjantai 6. syyskuuta 2013

Degrowthko tyranniaa?



Björn Wahlroos on jälleen kerran jyrähtänyt. Silmiini osui lehtijuttu (HS 5.9), jonka mukaan Wahlroos tunnustaa olevansa kaltaiseni degrowth-ihminen.

Kahdella ehdolla tosin. Ensimmäisenä sen pitää olla  henkilökohtainen valinta ja sitä tehdään mahdollisimman pitkälle omin varoin rasittamatta niitä, jotka eivät sitä tee.

Toinen ehto on, ettei aatetta tuputeta muille. Degrowth-ihmiset ovat Wahlroosin mukaan tämän päivän ultravasemmistolaisia, fundamentalisteja ja tyranneja. Degrowth-ihmisten valinnassa ei hänen mukaansa ole mitään vikaa, vaan siinä, että ohjelman pitää olla kaikille sama, kaikkien pitää pysähtyä.

Luonnonvarojen liikakäyttöön Wahloosilla on oma ratkaisunsa. Omistaminen ja hinta. Luonnonvaroja ei saa käyttää ilman, että niistä maksetaan.

Ensimmäisestä ehdosta näymme olevan samaa mieltä. Degrowth ja downshiftaus ovat oma valinta.

Työtön tai sairas ei ole downshiftaaja. Se on olosuhteiden pakkoa, ei omaa valintaa.

Tosin en ole koskaan ymmärtänyt tätä ”yhteiskunnan elätit vastaan maksajat ” -logiikkaa. Kuka tahansa meistä voi jonakin päivänä joutua turvautumaan yhteiskunnan apuun. Sairaus tai työttömyys voi osua kenen tahansa kohdalle.

Miksi taas voisimme kutsua talouden nykyistä kasvupakkoa? Ei varmastikaan ultravasemmistolaisuudeksi, mutta fundamentalismi ja tyrannia eivät ole siitä kaukana.  ”Talouteen ja kasvuun tulee sinun uskoman, eikä muita jumalia pitämän.”

Emmekö tälläkin hetkellä juokse seuraavan kvartaalin tuottotavoitteiden perässä? Kaikkien pitää olla liikkeessä, kasvun ja hyvinvoinnin nimissä.

Onko jatkuva talouskasvu edes mahdollista? Entä jos kasvukapitalismi sisältääkin oman tuhonsa siemenen?

Luonnonvarojen kuuluminen jollekulle omistajalle? Niinpä, siitähän olemme saaneet kokemusta esimerkiksi Talvivaarasta tai kansainvälisten suuryritysten aiheuttamista ympäristötuhoista ympäri maailmaa.  

***********************************************

Degrowth-ajattelun tarkoituksena on tuotannon ja kulutuksen vähentäminen ja ympäristön suojeleminen. 
  
 Degrowth- ajattelun mukaan tarvitaan muutos vallitsevaan ajattelutapaan,  jossa

- taloudella ja talouskasvuun pyrkimisellä on ylivalta yhteiskunnassa

- uskotaan, että talouskasvulla ratkaistaan kaikki ongelmat, kuten työttömyys ja epätasainen tulonjako

- ihminen ja luonto nähdään talouden kautta, välineinä ja talouskoneiston osina

 - talouskasvu = hyvinvointi

- ihanteina ovat voitontavoittelu, rahan kerääminen, statuskilpailu, kulutuskeskeinen elämäntapa
 
-  luonto ja ympäristö tuhoutuvat.

Maapallon luonnonvarat eivät riitä  kuluttamisvauhtiimme, elämme koko ajan velaksi  kuin tuhlaajapojat.  Luontoa ei saa takaisin, kun se on kerran tuhottu..
SHARE:

torstai 5. syyskuuta 2013

Toisinnäkijän päiväkirja




Posti toi viikolla kirjan, jota voin todella lämpimästi suositella. Kaarina Davisin Toisinnäkijän päiväkirja kuvailee elävästi luonnonystävän iloja sekä niitä suruja, joita kokee nähdessään luontoa tuhottavan ja seuratessaan nykyihmisten (välillä) järjettömiltä tuntuvia elintapoja.

Davisin edellinen teos "Irti oravanpyörästä" on myöskin ehdoton klassikko.  Kannattaa käydä kirjastossa taikka kirjaostoksilla.


SHARE:

maanantai 2. syyskuuta 2013

Kesän kosketus

Kesä on vielä läsnä.  Luonto odottaa kulkijaa. Kuunnelkaa metsien kutsua ja metsänneitojen kuiskausta...

Murehditaan tulevaa talvea vasta lunta lapioidessa:)









SHARE:
© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig