Puutarhassa tapahtuu

Kerroin jokin aika, että minulla on puutarhassa meneillään ns. Välimeriprojekti. Se sai työnimensä rantakivistä, joita käytän. Yllä tunnelmia vaiheessa olevasta projektista.

 Kuvassa näkyvät ruukut ovat täynnä lehtisalaattia. Olemme pidemmän  aikaa saaneet puutarhasta omat salaatit ja yrtit.

Juhannuskulkijoita

Sateen jälkeen

Lepohetki

Kesä kutsuu kulkijaa...

Erilaiset polut, niityt ja vesireitit...

Anjalan kartano ja Ankkapurha

Kouvolan retki päättyi Ankkapurhan kultturipuistoon ja Anjalan kartanoon.   Kiitos  Sari matkaseurasta!

Viime vuotisen postaukseni Ankkapurhasta voi lukea täältä

Ankkapurhassa on kartanon lisäksi mm. teollisuusmuseo, taidenäyttely, Regina-koulu (yksi Suomen ensimmäisistä kouluista) että Alvar Aallon suunnittelemia rakennuksia.

Näyttämöapulainen oli selvästi jo valmistautumassa Kansanoppera Kustaan sota -näytöksiin elokuussa:)

Kartanossa on esillä Mathilda Wrede - näyttely

Kuka muistaa Sirkun ja Pulmun?

Viljamakasiinissa  toimii kahvila

Kierros Kirjokiven kartanossa

Kouvolan reissulla pääsin tutustumaan Kirjokiven kartanoon. Vuorineuvos Rudolf Elving rakennutti kartanon 1890-luvulla.  Kartano sijaitsee lähellä Repoveden kansallispuistoa.

Vanhoissa kotimaisissa elokuvisssa päädytään aina salapiipahdukselle aittaan, joten kurkataanpa sisään

Jeps, vähän on erilaista kuin entisaikaan:)

Kaikki kartanon ja aittojen huoneet ovat varattavissa majoitukseen myös yksityisille henkilöille. Minun harmikseni koiran kanssa majoittuminen onkin sitten vaikeampaa.

Elvingin tyttärensä muistolle rakentama kappeli 

Erilainen rengastusreissu:)

Lintujen ystäville ja muille on tänä kesänä tarjolla hieman erilainen rengastusreissu:)

Nimittäin Vuohijärven luonto- ja kultturitalossa on nähtävillä 100 lintua - näyttely. Siinä esitellään taidemaalarien  Ferninand von Wrightin ja Matti Karppasen sekä grafikko Erik Bruunin teoksia. Niitä on saatu näyttelyyn esille Kuopion taidemuseon, Turun taidemuseon, Taidesäätiö Meritan että yksityisistä kokoelmista.

Vuohijärven luonto- ja kulttuuritalo

Itse ihailin erityisesti Karppasen orava  ja lunni -maalauksia.

Oman kyyhkyläisen, satakielen, rastaan tai karhun  kanssa voi samalla reisuilla piipahtaa rakkauspuistossa, Puistoissa on veistos, joka on virallinen paikka rakkauslukkojen ripustukseen.

Heikki Häiväojan  veistos on saanut alkunsa Sakari Topeliuksen runosta koivu ja tähti.  Olin paikalla, kun veistos paljastettiin, ja hauskana yksityiskohtana on kerrottava, että samalla hetkellä lähimaastossa kaikui aseiden jytke. Alueella oli meneillään sotaharjoitus.  Armeija selvästi halusi muistuttaa Pat Benatarin tavoin, että " love is a battlefield".

 Rakkauslukkoja saa ostaa talon myymälä/kahvilasta.

Kesäkukkien joukossa on runsaasti  kasvun alussa  olevia perennoja.  Näkymä on  varmasti loppukesästä todella runsas. Puistossa on myös veistoksia mm, Laila Pulliselta, Arvo Siikamäeltä ja Tiina Torkkelilta.

Toiminnanjohtaja, konsuli Tuomas Hoikkala paljasti veistoksen

Luonto- ja kulttuuritalo on entinen kirkko

Voiko pyyntöä enää kauniimmin esittää:)

Veden hulinaa

Blogikamut ovat jo esitelleet Kotipuutarha –lehden bloggaajatapahtumaa kattavasti. Mutta palaan vielä aiheeseen, sillä minua kiinnosti kovasti esillä ollut hulevesien hallinta. 

Parhaimmillaan sillä mm. ehkäistään ympäristöongelmia, lisätään luonnon monimuotoisuutta että asukkaiden viihtyvyyttä.

Kuvat otettu Jaani Turusen meille bloggaajille pitämästä esittelystä

Perinteisesti hulevedet ohjataan  maan alle sadevesijärjestelmään, josta ne kulkeutuvat luontoon tai vedenpuhdistamolle. Rankkasateiden (jotka ilmastonmuutoksen myötä pahenevat ja lisääntyvät) aikana puhdistamoissa on ylikuormituksen vaara.  Tällöin puhdistamattomia jätevesiä voi joutua luontoon. 

Hulevedet itsessään kuormittavat vesistöjä raskasmetalleilla ja kiintoaineksella. Tämä kaikki lisää vesien rehevöitymistä. 

 

Kaupungistuminen etenee ja tiivistyy koko ajan. Rakennetussa ympäristössä vesi ei imeydy tiiviin pintarakenteen ja laajojen kattoalueiden läpi, vaan valuu pintavaluntana. (Tästä on hyvänä esimerkkinä kaupunkien tulviminen rankkasateiden aikana kun viemärit eivät enää vedä.) Samalla  veden imeytyminen maaperään ja pohjavesiin vähenee. Tämä taas laskee pohjavesien määrää, ja aiheuttaa vesipulaa.

Ruduksen Jaani Turunen esittelee vettä läpäisevää kiveä.  

Hulevesien paikalliseen, luonnonmukaiseen hallintaan on olemassa useita keinoja,  tässä esimerkkejä, jotka ovat luonnonystävän mieleen. Minusta näillä kaupunkikin olisi paljon viihtyisämpi paikka asua  ja ekologisesti järkevämpi 

• viherpainanteet, jotka ovat matalia, kasvillisuuden peittämiä ojia
• rakennetut hulevesikanavat ja purot
• rakennusten viherkatot , joilla viivytetään ja haihdutetaan kosteutta.
• kasvillisuuden käyttö. Kasvit imevät, sitovat ja haihduttavat vettä
• vettä läpäisevät päällysteet.