Sillä toive voi toteutua tavalla tai toisella.
Joulukuussa 2015 minut haastettiin mukaan blogimaailmassa kiertäneeseen "Älyttömät joululahjat" - haasteeseen. Ideana oli keksia kolme joululahjatoivetta, jotka olisi ihana saada, mutta joita ei järjen nimessä tule saamaan.
Yksi toiveistani joulupukille oli seuraava:"Voisitko pyytää jotakin (tai mieluiten useampaa) supertunnettua Hollywoodin elokuvatuottajaa soittamaan minulle ja tarjoamaan mahdollisuutta tehdä käsikirjoitukset useampaan jännitys- ja kauhuelokuvaan."
Lupasin joulupukille seuraavaa:
"Mä lupaan olla sitten tosi kiltti. Lupaan jopa kammata tukkani, meikata, pistää kireän klänningin päälle ja huikean korkeat korot jalkaani kun käyn sitten pokkaamassa parhaimman käsikirjoituksen Oscarin. Tosin voisinko sittenkin pistää jalkaani mun rakkaat Niken lenkkarit? Hollywoodissahan saa olla silleen taiteellisen boheemi meikän tapaan, vaikka punaista mattoa pitkin kulkeekin."
Hollywood jäi saavuttamatta, mutta kirjoittamaan olen päässyt. Ensin opintojen kautta. Kirjoittaminen jatkuu väitöskirjan tekemisen kautta. Siinä yhteydessä saa myös pohtia...
Seuraavaksi minut pakkovärvättiin oikeustoimittajaksi. Ei tarvinnut edes kirjoittaa hakemusta tai soittaa ja kysyä töitä.
Olen saanut kirjoittaa lehtijuttuja...
Mitenkäs se Oscar-palkinto? Sain oikeustieteiden laitoksen palkinnon parhaimmasta tutkielmasta.
Niken lenkkaritkin olen saanut pitää ja muutenkin olla taiteellisen boheemi ulkoasulta. Tahtoo nimittäin unohtua aamulla tuo hiusten kampaaminen ym pikku jutut...
