Magnolia

kukkii Ruissalon  kasvitieteellisessä

Kävelyllä

Rauhallista viikonloppua kaikille!

Pääsiäinen rannalla

Olen saanut  kaksi haastetta, kiitos Leena K ja Minna K, palaan niihin vielä.

Hyvää alkanutta viikkoa:)

Pääsiäispupu

Kävi jo syömässä minun krookuksenikin...

Rauhallista pääsiäistä!

Teuvo Lomanin sisustuskirja

Teuvo Loman vasemmalla, Niko Helenius ja haastatattelijana Mari Sainio

Olen aina pitänyt Teuvo Lomanin sisustuksista, enkä epäröinyt, kun sain kutsun hänen ja Niko Heleniuksen esikoiskirjan ”Kaikki kotona, iloa ja väriä sisustukseen” –julkistamistilaisuuteen.

Kiinteistönvälittäjänä ja ekologisuuden kannustajana olen monet kerrat saanut huomata, että suomalaisten kotien suuri ongelma on liika tavara. Sitä taas yritetään ratkaista joko uusilla, huikeilla säilytystilaratkaisuilla tai hankkimalla isompi asunto. Käsi sydämellä, kuinka moni meistä tuntee pistoksen, kun katsahtaa kotona ympärilleen?

Teuvo Loman totesi tilaisuudessa osuvasti, että Suomessa saa kahlata esim. eteisten lävitse ja kannusti siistimään koko eteisen pienemmälle tavaramäärälle.

Loman ja Helenius neuvovat, ettei säilytystilaa oikeasti tarvita paljon. Silloin kun miettii, tarvitseeko lisää säilytystilaa, onkin viisain vaihtoehto tavaran inventaario. Mitä oikeasti tarvitsee tai ei?

Kirjassa on paljon vinkkejä ja käytännön ohjeita viihtyisään kotiin. Ensiselailun perusteella kirja on yhtä sympaattinen kuin tekijänsä:)

Kirjaa näytti olevan saatavilla lainaan jo esim. pääkaupunkiseudun kirjastoissa.

Voima

Nostan jälleen ankkurin ja suuntaan kohti ulappaa, 
kohti myrskyävää merta.

Aaltojen heiteltäväksi.

Tuulen puremaksi.

Tuhansien tähtien alle.

Määränpää odottaa. 

Joskus voima syntyy pienuudesta.

Messusatoa

Tässä vielä messujen kuvasatoa. Itse asiaa myöhemmin...

Puutarhamessuilla

Tulppaanit hallitsivat. Tässä tunnelmia

Olin messuilla Biolanin kutsumana. Puutarhaneuvoja ja tiedottaja Riikka Kerttula kertoi ekologisuuden ja mm. kaupunkiviljelyn olevan tämän hetken puutarhatrendejä.  Se ilahdutti minunkaltaistani luonnonystävää. Toivottavasti vain ihmiset käsittävät syvimmän ajatuksen trendien takana.  Mutta tähän aiheiseen  ja messukokemuksiin palaan...

Menneen äärellä

Olen viime ajat tutkinut ahkerasti (työn alla olevaa kirjaa varten) noitarumpuja ja seitakiviä (kuvassa) ja päätynyt sitä kautta perehtymään tarkemmin Suomen kalliomaalauksiin. Vanhojen noitarumpujen kuvionnilla ja seitojen palvonnalla on runsaasti yhtymäkohtia kalliomaalauksiin, ja ne kertovat muinaisesta suomalais-ugrilaisesta menneisyydestämme. Tutkijat uskovat, että kalliomaalaukset kuvaavat shamaanin matkoja, mm. hirvet kuvaavat shamaanin henkieläintä, jonka avustuksella shamaani matkasi aliseen.

Mitä olen oppinut? Vanhaa, innostavaa ja kunnioitettavaa viisautta, josta nykyihmisen olisi syytä ottaa oppia.

 Tässä suora lainaus teoksesta Juha Pentikäinen ja Timo Miettinen, Pyhän merkkejä kivessä, Etnika 2003. Teos kuvaa mm. itähantilaisten shamaanin poikien Jeremei ja  Ivasef Sopotsin vierailua   Astuvansalmella 1993:
 ...Suhteessa kasvavaan luontoon oli olennaista vierailijan asenne. He lähestyivät metsää kunnioituksella; ihminen on metsässä vain vierailija; ei isäntä, jolla ei ole luontoon mitään itsestään selviä oikeuksia. Tämä on metsän elementin tuntevien luonnonuskontojen suhtautumistapa: luonto on heille elämää ylläpitävä äitihahmo, jonka riistäminen on mahdotonta.  

Kalliomaalauksistaan erittäin tunnettu Astuvansalmi on paikka, jossa täytyy kesällä vierailla.