maanantai 1. heinäkuuta 2013

Ylöspäin...

Mihinkäs minä olinkaan menossa? Ylös vai alas?




 

Kuten olen aikaisemmin kertonutkin, olen koko viime talven ja kevään kärsinyt pahoista astmaoireista, joihin ei edes lääkityksellä ole saatua apua. Vanha maratoonari on joutunut pahimmillaan sadan metrin juoksun jälkeen vaihtamaan kävelyksi, koska keuhkot ovat "ihan pihalla". Lauantaina olin hermostunein tuntein Paavo Nurmella.  Osallistuin vain puolimaratoniin (21,1 km), mutta pystyin juoksemaan koko matkan ilman mitään oireita. Mahtava tunne!  Tosin sen jälkeen astma on muistuttanut itsestään oikein kunnolla. Mutta  silti:)





SHARE:

20 kommenttia

  1. Hyvä juttu, että astmaoireet helpottivat juoksun ajaksi. Hieno saavutus yleensä koko juoksu, onneksi olkoon!

    Oravainen hauskuuttaa sinua tempauksillaan, hyvän mielen kuvat olet saanut...=)

    VastaaPoista
  2. Astma on kelju kaveri, tiedän, mutta ihanaa että pystyit juoksemaan. Mahtava tunne varmaan.

    VastaaPoista
  3. Hieno saavutus tuo juoksu ! Onnittelut !
    Luitko jokin aika sitten tutkimustuloksia, että C-vitamiini voi lievittää rasitusastmaa ? Aattelin itekin vedellä vähän extraa tuota c-vitamiinia :)

    VastaaPoista
  4. Viheliäinen tauti tuo astma :( Toivottavasti saat sen taas kuriin.

    Kauniita ruukkuja sinulla, pikku vierailijoista puhumattakaan :)

    VastaaPoista
  5. On nuo oravat sitten hauskoja,niitä
    on kiva katsella Harmi tuo astma
    Onnea hienon saavutuksen teit:)

    VastaaPoista
  6. Onnea juoksusta ,ei ole kiva kun astama vaiva,niin ihana kurre siellä taiteilee:)

    VastaaPoista
  7. Hieno suoritus, onnea!!
    Tiedän itsekin harmillisen hyvin nuo astman sudenkuopat, mutta toivottavasti olosi jälleen helpottaa ja voit nauttia täysin palkein kesästä ja juoksuista.

    VastaaPoista
  8. Anonyymi1/7/13

    Ei ole kiva juttu liikkuvalle ihmiselle tuo astma, mutta hienosti sinnittelet sen kanssa:)tsemppiä! Voi noita sun kurrekavereita, tulee siskoni kurret Espoossa mieleen kun hän kutsui niitä pihaansa syömään niin sieltä hännät suorana viipottelivat pähkinöille, oli hauska seurata.

    VastaaPoista
  9. Onko sinulla siellä toinenkin maratoonari, tuo kurre meinaa...;D

    :( Surkeeta nuo astmajutut!!!

    Tuli tuosta kurresta mieleen...meillä oli yksi aamu tosi surullinen juttu!! Oli saavi jäänyt takapihalle oikeinpäin ja sinne oli tullut vettä ja sinne oli mennyt kurre!:( Se ei ollut päässyt pois ja hukkui:( Tuntui niiiin pahalta! Tästälähtien pyrimme huomaamaan tuollaiset asiat tarkemmin...

    VastaaPoista
  10. Waude, onnittelut puolimaratonista!

    VastaaPoista
  11. Nainen kuvastimessa, kiitos:) Juuri tuossa aamulla oravainen oli jo terassilla ja puutarhassa kaivelemassa pikku kuoppiaan:)

    Kosotäti, olin todella kiitollinen, kun pystyin juoksemaann:)

    Pivi, kiitos:) Luin ja C-vitamiinia onkin tullut otettua:

    Tiina, kiitos:)

    Irma, kiitos:)

    Ritva, kiitos:)

    Hannah, kiitos:) Joskus on jaksoja, jolloin astma vaivaa vain vähän, mutta sitten taas välillä on todella paha tilanne.

    Anski, kiitos:) Oravat ovat oppivaisia:)

    Marikki, totta:)

    Surullinen juttu tuo. Isojen tynnyreiden kanssa saa olla varovainen. Monilla on niissä jonkinlaiset verkkomaiset suojat, ettei mikään eläin pääse hukkumaan.

    Intianminttu, kiitos:) Komeampaa olisi ollut juosta koko maratoni, mutta tässä tilanteessa olen tosi tyytyväinen.

    VastaaPoista
  12. Onnittelut hienosta saavutuksesta! Astma on kurja seuralainen ja pilaa omallakin kohdallani treenaamisen ja joskus jopa kävelylenkitkin. Ventoline auttaa ja sitä otettua tuleekin sitten vetästyä lenkki norjalaisten hiihtäjien tyyliin :) ...niillähän on kaikilla astma. Kivat kuvat vierailijoista.

    VastaaPoista
  13. All your pictures are simply stunning!It's a great emotion visiting your blog.
    Thank you for sharing. Yours is a beautiful country indeed!
    Hugs
    mimma

    VastaaPoista
  14. marianna, kiitos:) Minulla ei välillä ventolinekaan auta, mutta onneksi nyt oli helpompaa:)

    Mimma, thank you for your kind words:)

    VastaaPoista
  15. Hienosti juostu, ja vielä astman kera. Minä en jaksa juosta edes puhelipylväitten väliä...

    VastaaPoista
  16. Kukkaiselämää, kiitos:)

    VastaaPoista
  17. Kurre veitikalla on aina jotain jännää puuhaa kutkutuksineen meneillään:D
    Kuvasi ovat niin mieleeni.
    Oli varmaan ja oli mahtava tunne kun aikaansait juosten huikean pitkän lenkin! Onnittelut. Toivotaan, että oireet helpottavat.Parempi tietenkin olisi jos pysyisivät kokonaan poissa.
    Itselläni nyt on parempi tilanne ja toivon sitä myös sinulle.
    Moikkelista Sussi seuraavaan kertaan:)

    VastaaPoista
  18. Sirkka, kiitos:) Kovasti toivon, että oireet helpottuisivat ja saisi kunnolla harjoitella.

    VastaaPoista
  19. Mahtava suoritus,mutta astma ei kyllä ole leikin asia. Äitini kamppailua sen kanssa olen senverran läheltä seurannut :(

    VastaaPoista
  20. Ai niin,oravista hauskat kuvat :)

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig