sunnuntai 23. toukokuuta 2010

First we take Manhattan

Then we take Berlin...






Kyyhky asteli niin määrätietietoisesti, että Leonard Cohenin vanha kappale tuli mieleeni. Sepelkyyhkyt ovatkin viime vuosina levittäytyneet hyvin taajama-alueille.


Mamma jätti minut tänne ja minua vähän pelottaa










Katso tästä mallia pikkuinen



Valvova katse



Kuninkaan vuoro

SHARE:

13 kommenttia

  1. Hienot kuvat! Ja aikas monta eri eläintä sulla siellä puutarha-apuna ;) Joko oravilla tosiaan on poikaset?

    VastaaPoista
  2. Upeita kuvia! Nuo eläimet ihan selvästi poseeraavat sinulle kuvissa:) Pikkuinen orava on niin hellyyttävän näköinen:)
    Mukavaa sunnuntaita!

    VastaaPoista
  3. Hienoja kuvia! Sinunhan pitäisi alkaa kuvaamaan ihan johonkin luontokirjaan, onnistut aina niin hyviä kuvia ottamaan :)

    VastaaPoista
  4. Voi pientä! maailma on niin suuri ja avara. Taas on hauskoja kuvia!

    VastaaPoista
  5. Onpa hienot kuvat ! Etenkin noissa sepelkyykykuvissa on tosi kauniit värit...
    Ja kurret ovat aina niin söpöjä : )

    VastaaPoista
  6. Elisa, kiitos:) Oravan poikaset syntyvät huhti-toukokuussa. Tämä kaveri oli jo aika iso, mutta ei uskaltanut eikä osannut hyppiä puista tosieen niin kuin vanhemmat, vaan meno oli paljon hitaampaa.

    Susanne, kiitos:) pikkuorava on minustakin hellyyttävä, kun sitä selvästi vähän pelottaa.

    Johanna, kiitos:) Kirja olisikin iso haave.

    Irmeli, kiitos:) Pienelle oravalle on maailmassa niin paljon kaikkea outoa ja pelottavaa.

    Sariw, kiitos:) Minäkin ihailin kyyhkyn höyhenpuvun värejä, ei yhtään ihme, että aina puhutaan kyyhkyn harmaasta.

    Mukavaa alkanutta viikkoa kaikille!

    VastaaPoista
  7. Hauskoja kuvia :) Sinulle olisi jotain blogissani!

    VastaaPoista
  8. Hienoja luontokuvia..

    VastaaPoista
  9. Mari, kiitos:)

    Krisse, kiitos:)

    Mukavaa tiistaita kaikille!

    VastaaPoista
  10. Tuo on ihan totta..ennen pulut olivat lähinnä torien asukkeja samoin kuin lokitkin (lokkeja toki vesistöjen lähellä)mutta nykyisin niitä tapaa usein syrjemmässäkin ihmisasutuksen lähellä..
    Täällä kuuluu fasaanin rääkäyksiä vähän väliä lenkillä kulkiessa mutta kuvaa en ole kylää onnistunut samaan, eivät siis ihan noin pihaan tule :) Sain kuitenkin taas yllättyä rusakon suhteen, sen bongasin Tampereen ydinkeskustasta ratinan stadonin ja autotien väliköstä vilkkaaseen aikaan syöpöttelemästä ruohoa :D Luonto tulee lähelle ihmistä!

    VastaaPoista
  11. Voi miten ihania persoonia kaikki! Kuvat kertovat paljon, mutta saat kirjoituksillasi ne elämään vielä lisää. Kiitos!

    VastaaPoista
  12. Ihana kuvat! Ihastelen aina, kuinka saatkin eläimiä noin upeasti kuvattua.
    Mukavaa viikon jatkoa!
    -kisu-

    VastaaPoista
  13. Sanna-Pauliina, luonto sopeutuu. Olen nähnyt myös cityhuuhkajan muutaman kerran. Vaikutti, ettei se välitä yhtään ihmisistä, niin rauhallisesti se istuskeli tiiliaidan reunalla keskellä kaupunkipihaa. Rusakoita olen nähnyt myös usein kaupungissa.

    Ninnu, kiitos kauniista sanoistasi:)

    Kisu, kiitos myös sinulle kauniista sanoistasi:)

    Mukavaa keskiviikkoa kaikille!

    VastaaPoista

Kiitos vierailusta ja kommentista!

Vanhemmissa postauksissa on kommenttien valvonta päällä, jotta minulta ei jää viestit huomaamatta.

© Förmaaki ja puutarha. All rights reserved.
Blogger Template Designed by pipdig