Ehkäpä pelkkä ajatus kyykäärmeestä puistattaa?
Mutta
tiesittekö, että
Kyyt
ovat vähentyneet Suomessa voimakkaasti rakentamisen, liikenteen ja vainon
takia.
Kyy
on rauhoitettu muissa Länsi-Euroopan maissa paitsi Suomessa. Euroopan
Luonnonsuojelusopimus (ns. Bernin sopimus) edellyttää kaikkien matelijoiden
rauhoittamista, mutta Suomi teki kyyn kohdalla varauksen liittyessään
sopimukseen 1983. Rauhoitusta
on esitetty eduskunnalle useasti, asia ei kuitenkaan ole edennyt.
Kyyn purema vaatii aina asiantuntevaa sairaanhoitoa. Kyy ei kuitenkaan koskaan hakeudu tilanteisiin, joissa se purisi ihmistä tai kotieläintä suunnitelmallisesti, vaan purematilanteet tulevat satunnaisissa kohtaamisissa. Kyy ei saalista ihmisiä tai kotieläimiä, vaan sen luonnolliseen ravintoon kuuluvat pääasiassa pienjyrsijät sekä vähemmässä määrin sisiliskot, sammakot ja linnunpoikaset.
Kyyn puremia Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50–150 ihmiselle. Kuolemantapaus on tilastokeskuksen tietojen mukaan aiheutunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984. Hirvikolari, ampiaisten pistot tai punkkien levittämät sairaudet ovat huomattavasti merkittävämpiä haitan aiheuttajia kuin kyyn puremat. Tiedelehden artikkelin ”Suomen vaarallisin eläin…” listauksen mukaan ihmisuhreja Suomessa vuosina 2000–2009 aiheuttivat seuraavat eläimet: 1. hirvi 76 (uhria), 2. nauta 9, 3. koira 9, 4. ampiainen 7 ja 5. hevonen 6. Kyy ei päässyt listalle lainkaan.
Kyyt käyttävät ravinnokseen pääasiassa myyriä. Näin ne estävät myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja. Kyy voi myös välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi.
Kyyn purema vaatii aina asiantuntevaa sairaanhoitoa. Kyy ei kuitenkaan koskaan hakeudu tilanteisiin, joissa se purisi ihmistä tai kotieläintä suunnitelmallisesti, vaan purematilanteet tulevat satunnaisissa kohtaamisissa. Kyy ei saalista ihmisiä tai kotieläimiä, vaan sen luonnolliseen ravintoon kuuluvat pääasiassa pienjyrsijät sekä vähemmässä määrin sisiliskot, sammakot ja linnunpoikaset.
Kyyn puremia Suomessa tapahtuu vuosittain noin 50–150 ihmiselle. Kuolemantapaus on tilastokeskuksen tietojen mukaan aiheutunut viimeksi vuonna 1998 ja sitä ennen vuonna 1984. Hirvikolari, ampiaisten pistot tai punkkien levittämät sairaudet ovat huomattavasti merkittävämpiä haitan aiheuttajia kuin kyyn puremat. Tiedelehden artikkelin ”Suomen vaarallisin eläin…” listauksen mukaan ihmisuhreja Suomessa vuosina 2000–2009 aiheuttivat seuraavat eläimet: 1. hirvi 76 (uhria), 2. nauta 9, 3. koira 9, 4. ampiainen 7 ja 5. hevonen 6. Kyy ei päässyt listalle lainkaan.
Kyyt käyttävät ravinnokseen pääasiassa myyriä. Näin ne estävät myyrien aiheuttamia taimikkotuhoja. Kyy voi myös välillisesti hidastaa puutiaisten kantaman borrelioosin ja puutiaisaivokuumeen leviämistä. Kyy syö pienjyrsijöitä, joita puutiaisen toukka tarvitsee ensimmäiseksi isäntäeläimekseen. Myös myyräkuumeen leviämiseen kyy vaikuttaa vähentävästi.
Kyyn tilanne
Suomessa on siinä määrin vaarantunut, että suojelu muualla kuin pihapiirissä on
tarpeen. Tästä syystä on heinäkuun alussa jätetty kansalaisaloite, jossa esitetään
eduskunnalle kyyn rauhoittamista (siten, että rauhoitus ei kuitenkaan koskisi
pihapiiriä.)
Lisää tietoa
löytyy näistä linkeistä
Olen itse
käynyt allekirjoittamassa aloitteen.
Kyy kyllä puistattaa, se täytyy myöntää. Meillä asuu pellolla kyy. Käyn siellä harvemmin kuin ennen, kun tiesin siitä. Myös rantakäärmeitä meillä on. Niitä on useita ja ne asuvat ihan pihapiirissä. Rantakäärmeet ovat paljon vikkelämpiä kuin kyyt. Luuulen, että kyyt pääsevät hitautensa takia huonommin ihmistä pakoon kuin rantakäärmeet. Siksi ne joutuvat joskus pistämään puolustaakseen itseään.
VastaaPoistaHuomasin myös rantakäärmeiden nopeuden, kun siirsin rantakäärmeen poikasen pois keskeltä autotietä. Sähäkäs kaveri
PoistaKyy on karmaiseva ja käärme yleensä. Alkukantaista pelkoa, usein tarpeetonta, mutta kyllä kirvahtaa huuto huulilta, kun kyyhyn törmään. En tiennytkään, että kyy on omalla tavallaan hyötyeläin, en ole ajatellut asiaa niin tarkkaan.
VastaaPoistameille kaikille on lapsena korostettu kyyn vaarallisuutta
PoistaJaa...en ole koskaan kyyhyn (elävään) törmännyt. Lapsena serkkuni roikotti kuollutta käärmettä kepin nokassa, en muista olisiko ollut kyy. Haluaisin kyllä nähdä ja varsinkin kuvata! :)
VastaaPoistaKomeita kuvauskohteita olisivat. Koskaan ei ole kamera kädessä minullekaan kohdalle osunut, mutta luonnossa olen saanut seurata.
PoistaKun ostimme Airisrannan, ensimmäisenä kesänä poika näki navetan ylisille johtavalla luiskalla kyyn. Sen jälkeen ei ole kuitenkaan näkynyt ensimmäistäkään pihalla. Suurimpana syynä lienee remonttiaikainen räjäytystyö.
VastaaPoistaViime kesänä mustikkareissulla törmäsin kerällä olevaan kyyhyn aivan vieressäni. Aluksi luulin, että housuni kahisevat ämpäriä vasten, kunnes tajusin, että kyyhän se siinä pää pystyssä varoittelee minua. :) Kyllähän se vähän sävähdyttää, mutta kyy kuuluu luontoon, enkä koskaan menisi sitä tappamaan.
Minustakin se kuuluu luontoon:)
PoistaLuulin, että kyy on jo rauhoitettu!
VastaaPoistaToivottvasti nyt onnistuu, monesti sitä on esitetty.
PoistaKiitos tietopaketista!
VastaaPoistaMeilää kyitä tulee joka kesä pihaan eikä onneksi ole puremia tullut. Yhden kerran melkein astuin kyyn päälle, kun kuvasin kotipihan kukkia. Kyllähän se ilkeästi sähähti, mutta meni sitten menojaan.
kiitos Piipe:)
PoistaMinäkin luulin, että kyy olisi jo rauhoitettu. Tuosta kyyn hyödyllisyydestä luin hiljattain.
VastaaPoistaKäärmeisiin meidän nurkilla törmää, mutta yleisimmin rantakäärmeeseen. En minä niistä kovin paljon tykkää ja uskonkin, että osittain syy siihen lienee perityissä käyttäytymismalleissa. Äitini on suorastaan hysteerinen kaikkien käärmeiden suhteen, kuten kyllä hurjan monet muutkin ihmiset. En silti pysty kyytä sen enempää kuin muitakaan käärmeitä tai elukoita ylipäätään tappamaan. Mitä nyt liljakukkoja ja kotiloita. Käärmeet Ukkokulta on omalta pihalta kuskannut haavilla vähän matkan päähän. Tässäkin tapauksessa olen edelleen sitä mieltä, että ihminen on kaikkein vaarallisin eläin. Itselleen ja muille elollisille.
meille on lapsesta asti opetettu kyyn vaarallisuudesta. Olen samaa mieltä kanssasi, ihminen on kaikkein vaarallisin eläin.
PoistaKyyllä on hurja maine, kyytä hurjempi. Itse olen kerran ollut astua kyyn päälle, mutta se ehti pois alta.
VastaaPoistaMeillä ei ole täällä juurikaan kyitä, mutta valtavasti vaskikäärmeitä. Moni pelkää niitäkin ihan suotta, ikävä kyllä.
Vaarattomat vaskitsat ja rantakäärmetkin joutuvat käärmepelon kohteiksi ja voivat päätyä surmatuiksi. Tosi ikävä juttu. asenteissa on muuttamista
PoistaSain tästä aiheesta sähköpostia ja aoin myös allekirjoittaa aloitteen.
VastaaPoistaOlin kuuntelemassa viime vuoden keväänä paikallisen luonnonsuojeluyhdistyksen illassa, Lisse Tarnasta sekä Jarmo Latvaa. He ovat kirjoittaneet kirjan: Suomen käärmeet ja liskot
Se ilta avasi silmät, tosi mielenkiintoinen ilta, vailla mitään fanaatisuutta. Tosin pelkään vieläkin matelijoita, mutta se "hössötyspelko" on jäänyt pois.
Hienoa kun postasit tämän!
Kiitos Vikki:) Kiva kuulla, että olet mukana:)
PoistaKyy on aina kylmäävä näky, mutta kyllä sillä on paikkansa luonnossa.
VastaaPoistakaikkille on paikkansa:)
PoistaKuten eräs ystäväni totesi "Kaikilla on paikkansa". Olen kansalaisaloitteen tekijöiden kanssa samaa mieltä, että kyy olisi syytä rauhoittaa pihapiirin ulkopuolella.
VastaaPoistakiva kuulla:)
PoistaMä inhoo käärmeit..joku kammo. Ny pikkuhiljaa oppinu elämä niitte kans ku on pakko..
VastaaPoistahienoa, vähitellen...
PoistaMinä olen jotenkin valokuvaamisen myötä oppinut pitämään myös tästä meidän myrkyllisestä matelijasta. Tosin mukava se ei ole pihapiirissä vallankin jos siellä on pieniä lapsia tai eläimiä. Mutta olen samaa mieltä, että kyytä pitää ehdottomasti suojella. Pääsimme ihailemaan kyitä monissa saarissä tänäkesänä lomalla.
VastaaPoistaKiva kuulla:)
PoistaOlet taas hyvällä asialla :-)
VastaaPoistakiitos Susanna:)
PoistaKyllä kyyn näkeminen aina saa kiljaisemaan. Toissaviikolla iso kyy mateli miun kivikkopenkkiin, ja miustanähen penkkki saa kasvaa rikkaruohoja, ja olla käärmeen paikkana.
VastaaPoistaMiun appea pisti lapsena kyy, ennenkuin sai vasta seerumia oli jalka ollut tosi paksu ja ihan sininen. Mutta hyvin oli sitten parantunut.
Kyy pihassa vähentää taatusti myyrätuhoja
Poistait is so important that all creatures are protected not just the "cute" and majestic ones. they all play their own roles in our fragile ecosystems.
VastaaPoistaI agree:) Thank you Jandi:)
PoistaKyllä vain. Ihan pakko liittää tähän ote Liisa Laukkarisen runosta, se kun tuli heti postauksestasi mieleen :)
VastaaPoista"Älä tapa käärmettä kun se keväällä nousee kolostaan
sen kesä on lyhyt ja varjo matala, ei sinua uhkaa
sillä on sydän ja sukupuoli
sillä on hennot hartiat, kanna itse taakkasi
älä tapa, anna elävänä mennä
anna ehjänä pysyä! "
Upea ja paikkansapitävä runo! kiitos Pirjo:)
PoistaIt's something to think about that.
VastaaPoistaGood weekend.
thank you Marit:)
PoistaOlen pariin otteeseen saanut kyyn ikuistettua muistikortille ja metsäretkilläni näen niitä vuosittain. En pelkää käärmeitä, nehän lähes aina pakenevat ihmistä, jos vain pystyvät. Kevään Karjakaivon retkellä kyllä säikähdin käärmeen tullessa minua ja maassaolevaa takkiani kohti. Suojelun kyy ansaitsee, toivottavasti se sen saa.
VastaaPoistasamaa toivon minäkin:)
PoistaMielenkiintoinen postaus. En ole osannutkaan ajatella asiaa tästä näkökulmasta. Lapsuudesta muistan kyyt puistattavina otuksina mökiltä.
VastaaPoistaMeidät on kaikki opetettu lapsenä pelkäämään kyytä
PoistaHyi, ikävä otus. Muuten ei minua kyllä häiritse mutta ei kiitos pihapiiriin. Meillä yksi kevät koira sai piston nokkaan ja oli aika huonossa kunnossa.
VastaaPoistaPihapiiriä voivatkin olla vaaraksi.
PoistaLapsuudessani sanottiin, että pääsee taivaaseen, jos tappaa kyyn. Pitäisikö kääntää toisinpäin: joutuu helv...jos tappaa kyyn.
VastaaPoistavoisi olla parempi versio tuo uudempi:)
VastaaPoistaEdelliseen postaukseesi ... ihan samaa mieltä kanssasi tuosta Ylläksen/Äkäslompolon alueesta, järkytyin kun näin että keskelle ihanaa maisemaa oli rakennettu huimasti, tonttihintakin siellä lienee Espoon luokkaa, ja rinteet, paha mieli tuli. Yhden yön vietimme kuoleessa Äkäslompolon mökissä ja äkkiä pois!
VastaaPoistaKyy on ihan kauhea eläin, onneksi meillä niitä ei ole kovin ollut, ennen ei ollenkaan ja nyttemmin sitten kun mun puolukkapaikalle tehtiin kivenmurskaamo niitä on harvakseltaan näkynyt. Ilman saappaita en hiippaile heinikosa, isoa siskoa kyy puri ihan pihassaan, pitkään sairasti, monta antibioottikuuria (viimeinen tiputettiin) ja lihassurkastuma pistokohtaan. Kyillä on oma osuutensa luonnon kiertokulussa, pihaan niitä en toivo, tai sisälle kuten tästä 15 km päässä olevan harjun kupeessa olevalla rivitaloalueella oli kyy luikerrellut avoimesta terassin ovesta sisään.
Magníficas estas publicaciones y las aclaradoras enseñanzas nos trasmites a través de tu bello blog, pues ese hermoso país tiene mucho que ofrecernos y que deberemos de visitar en el plazo mas brave posible.
VastaaPoistaUn afectuoso saludo desde Gran Canaria - Islas Canarias (España).
Hyvä kirjoitus!
VastaaPoistaMinulle oli uutta tuo myyrien toimiminen puutiasten toukkien isäntänä.
Meillä on ollut aika-ajoin kyitä ihan pihassa asti. Muutama, melkein, vaaratilannekin on tullut. Sen jälkeen, kun otettiin kanoja, ei ole kärmeksiä juurikaan pihassa näkynyt.