 |
| Mäkitupalaisen mökki |
 |
| juoksuhautaa |
 |
| Torpparien muistomerkki, tämä ja edellinen kuva |
 |
| pyhä lähde |
Kävin Riku-koiran kanssa Janakkalan Laurinmäellä. Paikalla on torpparimuseo (auki kesästä syyskuuhun.) Paikalla on myös vanha pyhä lähde.
En ollut aikaisemmin käsittänyt, että vuoden 1918 juoksuhaudat kiertävät koko mäkimaiseman. Tässä on surullinen osa Suomen historiaa. Saksalaiset joukot etenivät täällä kohti punaisten joukkoja ja Hämeenlinnaa. Saksalaiset joukot olivat kouliintuneita sotilaita, toisin kuin suurin osa punaisista.
Nämä ovat olleet traagisia aikoja. Torpparien ja mäkitupalaisten asema oli todella huono. Aika, joka vetää jälkikäteen hiljaiseksi. Monenlaista tulkintaa ja johtopäätöstä on näistä ajoista. Äidinäitini kertoi minulle katkerana siitä, kuinka hänen isänsä piileskeli punaisia joukkoja maakuopassa pitkän ajan. Nämä ajat värittivät vuosikausiksi ihmisten tunnot. Vasta talvisodan kerrotaan yhdistäneen kansan.
Ei voi muuta kuin toivoa, että ei koskaan enää.
A long and tragic story of Finnish history. German soldiers were more skillful than Finnish red troups, and many soldiers were killed here during the Finnish civil war in 1918.
It looks like such a beautiful, peaceful place. Such a sad history.
VastaaPoistaYes, beauty with a sadness.
PoistaSiitä on lähes 100 vuotta. Ja silti haavat ovat edelleen olemassa.
VastaaPoistaEnsimmäisessä kuvassa on kaunis uusi tammi ja viimeisessä vanha lähde.
Toivottavasti ei koskaan enää.
Kipeitä muistoja kansakunnalle. Samaa toivon, ei koskaan enää.
PoistaKyllä ne ovat olleet surullisia aikoja. Hienoa kuitenkin, että historiaa pidetään yllä niin että saamme tällakin tavalla tietoa noista ikävistä tapahtumista.
VastaaPoistaPaikka kertoo myös oivallisesti torpparien ja torppien historiasta, täytyy kesäaikaan käydä katsomassa itse museosta.
PoistaToivottavasti ei koskaan enää.
VastaaPoistaHienot kuvat!!
samaa mieltä marliska. Kiitos:)
PoistaPalavras gentis podem ser curtas e fáceis de falar, mas seus ecos são
VastaaPoistaverdadeiramente infinitos.
(Madre Tereza de Calcutá)
Amo suas postagens criativas, parabéns!
Beijos Marie.
obrigada Marie o teu palavras:)
PoistaHienot kuvat hyvä että meillä on historia .Toivotaan ettei se toistu :)
VastaaPoistasamaa mieltä. Kiitos irma:)
PoistaBeautiful photos, Sussi, and I really love that windmill! :)
VastaaPoistathank you Linda:)
PoistaHienoja kuvia, vaikkakin hieman synkissä muistoissa!
VastaaPoistaKiitos marketta:) Historia on läsnä. Itse museoalue mökkeineen on kiintoisa, ja kertoo suomalaisten elämästä.
PoistaVaikuttava tuo kivinen muistomerkki.
VastaaPoistaNiin minustakin. Herättää kunnioituksen ja myötätunnon. Torpparit ovat osaltaan tätä maata rakentaneet.
PoistaEi koskaan enää.
VastaaPoistaMutta kiva tuolla on kävellä ja löytää kaikkea maatunutta historiaa. Upeat kuvat.
Miten se tuulimylly liittyy alueeseen ?
Tuulimylly on osa varsinaista Laurinmäkeä, eli museoaluetta rakennuksineen. Kesäaikaan ehdottomasti paikka, jossa kannattaa käydä.
PoistaToivottavasti EI enää koskaan!
VastaaPoistaHieno kuvasarja, hyvä välillä muistuttaa, että mikään ei ole päivänselvää...
totta. Kiitos Sirpa:)
PoistaUpeat kuvat Toivottavasti ei koskaan:)
VastaaPoistasamaa mieltä. Kiitos Ritva:)
PoistaToivottavasti ei koskaan enää!
VastaaPoistaKuvistakin huokuu sellainen tunnelma, joka tekee vähän surulliseksi, varsinkin tuo kivinen muistomerkki on lähes ahdistava.
Muistomerkki herätti vahvan myötätunnon ja kunnioituksen. Toivottavasti me kaikki otamme oppia näiden aikojen perinnöstä...
PoistaMiksiköhän sitä lähdettä sanotaan pyhäksi lähteeksi? Luterilaisuudessa ei juuri nimetä paikkoja tms. pyhiksi - katolisuudessa kyllä sen sijaan... Olikohan alueella katolisia tai ortodokseja? Mielenkiintoista.
VastaaPoistaAnu
Lähde on hyvin vanha, eli mennään aikojen alkuun, vaikka sitä nyt kutsutaan pyhän Laurin lähteeksi. Paikalla on myös kuppikivi, mutta en onnistunut sitä varmasti paikallistamaan, koska opastauluissa ei siitä ollut mainintaa, ja Riku haroi aivan muualle.
PoistaNiin, toivottavasti ei koskaan enää! Nämä taistelut koskettivat myös isovanhempiani, mummu ja pappa asuivat Tampereen lähellä. Niistä ei paljoa puhuttu, mutta syvän haavan se jätti joka umpeutui sodan aikana, vielä 60-luvulla oli ihan selvää kenen kanssa sai olla kaveri ja minkä seuran harjoituksiin sai mennä ja aikuiset valvoivat sitä kovin.
VastaaPoistaUpea ja puhutteleva paikka, kauniit kuvat ja tuo torpparipatsas on vaikuttava!
Nämä ajat jättivät todella suuren ja kipeän jäljen. Olen ollut aikaisemmin Tampereen alueen opastetulla matkalla, joka kävi läpi tämän ajan tapahtumia. Todella traagista aikaa.
PoistaSamanlaisia muistoja on minulla isovanhemmistani, kuin Kivipellon Sailallakin. Vaikka liki 100 vuotta on vierähtänyt, haavat löytyvät yhä elossa olevista ihmisistä. Valitettavasti uutisia katsoessa tulee väkisinkin sellainen tunne, etteivät ihmiset riittävän hyvin ymmärrä, millaista tuhoa ihan kaikenlaiset sodat saavatkaan aikaan. Toivoisin enemmän rauhantahtoa ja vähemmän itsekästä omaan napaan tuijottamista.
VastaaPoistaSamaa mieltä, toivoisi ihmisten ymmärtävän...
PoistaGreat shoots!
VastaaPoistathank you Lukasz:)
PoistaMenneistä oppiminen vaatii jatkuvaa muistuttelua ja kertaamista. Käveltiin viikonloppuna Rovaniemellä II hautausmaalla ja tutkittiin sankarihautojen kirjoituksia. Niin paljon nuoria ihmisiä menetettiin talvi-, jatko- ja Lapin sotien aikaankin. Nekin ajat näkyvät ja tuntuvat vieläkin...
VastaaPoistaHyvän aiheen nostit taas esiin.
Sotien ajat ja kipät muistot jäävät ihmisten mieleen. Kiitos Susanna:)
PoistaBoa tarde, belas fotos das suas descobertas, são lindas.
VastaaPoistaAG
obrigada AG:)
PoistaMielenkiintoinen paikka, tuonne voisi tehdä retken.
VastaaPoistaehdottomasti vierailemisen arvoinen paikka.
PoistaMielenkiintoisen näköistä. Ihan hävettää sanoa, etten ole käynyt kuin 70-luvulla fillariretkeä ollessani. Siksi hävettää, kun on niin lähellä ;)
VastaaPoistaVielä ehtii:) Ei seudulla asuva serkkunikaan ole sielä käynyt.
PoistaVery nice !
VastaaPoistaSe mikä nyt näyttää idylliltä, on silloin ollut kovaa taistelua hengissä pysymiseksi. Onneksi meillä on säilynyt muistoja menneistä ajoista.
VastaaPoistatotta!
PoistaToivottavasti ei koskaan enää!
VastaaPoistaUpeat kuvat!
kiitos susanne:)
PoistaMielenkiintoisen oloinen paikka, täytyy laittaa nimi muistiin ja käydä joskus itse paikan päällä. Kiitos upeista kuvista ja taustan avaamisesta.
VastaaPoistakiitos satu:) Ehdottamasti käymisen arvoinen paikka.
PoistaUtelias talo, metsä, monumentti, mutta kaunein tuulimylly. Terveisin.
VastaaPoistakiitos Giga:)
PoistaKiinnostava ja koskettava paikka. Vetää hiljaiseksi.
VastaaPoistatotta!
PoistaPaljon kertos nämäkin rakennukset jos puhumaan kykenisivät. Hieno paikka.
VastaaPoistasamaa mieltä:)
PoistaMietteliääksi vetää nuo sota-ajan tapahtumat. Jälkiä näkyy vielä paljon.
VastaaPoistaOlet ottanut upeita kuvia.
jäljet nökyvät niin maastossa kuin muistoissa . kiitos aimarii:)
PoistaVaikuttava miljöö. Kyllä Suomen historiaan mahtuu käsittämättömän karmeita ajanjaksoja. Niitä emme saisi unohtaa.
VastaaPoistasamaa mieltä:)
PoistaKuvat saavat hiljaiseksi.
VastaaPoistaPala historian havinaa.
Hienot kuvat ja tunnelman voi aistia niin hyvin!
Kiitos Susanna:)
PoistaIhana tunnelma näissä kuvissasi ♥
VastaaPoistakiitos Suvi:)
PoistaSo sad to hear about the battles. I think almost every nation has its own share of historical burden. But the place is so serene in the nature despite the past.
VastaaPoistaYoko
Ypu are so right Yoko
PoistaUpeita kuvia!
VastaaPoistaNyt on ollut niin kaunis syksy!
Täytyykin näyttää isännälle tätä, -hän kun on kiinnostunut suomen sotahistoriasta ja tietääkin kyllä siitä paljon!
Mukavaa viikonloppua!
Historiasta kiinnostuneelle paikka on oivallinen. Kiitos Titti:)
Poista