Pesukarhu korkkareissa ja etelässä

Olen nyt toista viikkoa töiden jälkeen lapioinut ja kuljettanut lunta pois puutarhasta. Vielä siellä riittää työrupeamaa...

Kuutamourakointi valitettavasti näkyy jo naamassa, aamulla kun katsoin peiliin, siellä en ollut minä, vaan joku väsynyt, mustat silmänaluset omaava ja siitä syystä pesukarhua muistuttava tyyppi, joka oli pukeutunut minun silkkipuserooni, minun housuihini, jalassa minun korkokenkäni:)

Viime sunnuntaina onneksi kävin etelässä lomailemassa:)



















Kuvat Turun Ruissalosta, kasvitieteellisen puutarhan kasvihuoneilta.

Mukavaa loppuviikkoa!

Lumipainajainen

Alkuviikosta taloyhtiöllä oli lumenpudotus katoilta. Lunta oli kinostunut katoille pahimmillaan metri ja vähimmillään puolimetriä.

Pahimmissa kuvitelmissanikaan en voinut aavistaa, miltä pieni rivitalopiha (jolla jo ennestään oli lunta liki 70 senttiä) näyttää kun siihen lisätään lumet katoilta. Lopputulos näytti kuin kuorma-auto olisi käynyt kippaaamassa pari kuormallista lunta. Kun kotiin tultuani näin, missä kunnossa puutarhani oli, en voinut muuta kuin itkeä... Lunta oli yli 170 senttiä, yli ikkunoiden.

Piha on umpinainen, sille ei ole pääsyä muualta kuin asunnon kautta ja lumi on aina sulanut pois todella huonosti. Riskinä on vielä, että sulamisvedet valuvat talon alapohjaan. Eikä mikään puutarha kestä vedessä lillumista, talosta puhumattakaan.

Taloyhtiö on jo suunnitellut keväällä pumppaavansa vettä pois pihoilta, sitten joskus...

Kunnon "kylähulluna" ryhdyin puuhaan, olen kantanut lunta pois pihalta. Sitä olenkin tehnyt aina kotiin päästyäni, mutta se hidasta ja raskasta puuhaa.

Tässä kuvia

Päivä pudotuksen jälkeen, terassi on kaivettu esiin ja lunta kannnettu pois valtavat määrät. Hopeanvärinen koristelintuni oli onneksi säilynyt ehjänä





Eilen, lunta kannettu pois ja pois...




Ja tänään, minusta kyllä tuntuu, ettei lumi vähene millään. Saa nähdä onko puutarhasta kevääällä jäljellä muuta kuin savinen vesiallas... (VOI ITKU!) Pensaat ja ruusut näyttivät olevan pilkkoontuneita lumen painosta.

Sunnuntai

Hetken ehdin taas vain viivähtämään kotona, kohta on taas lähdettävä liikkeelle...

Lämpötila on täällä pitkästä aikaa juuri ja juuri plussan puolella, saapa nähdä kuinka pitkän ajan.

Tässä tämän aamun tunnelmia:

Tämä tuoli on vilahtanut monessa kuvassa, mutta ei koskaan lähikuvassa. Tuoli on peräisin äitini vanhempien verannalta, olen maalannut se valkoiseksi. Röyhelötyynyt ovat uusin hankintani.



Tuuli oli lennättänyt palasen yläpihan hortensian kukasta terassille, laitoin sen linnun seuraksi




Ruokaostoksilla Prismassa löytyi valkoisia helmilinjoja




Hyvää tulevaa viikkoa kaikille!

Pientä kaunista

AnnHelenin putiikissa oli taas kaikkea ihanaa. Tänään pääsin laittamaan hankintani paikoilleen.

WH-livingin pikku taulun kiinnitin tuulikaapissa olevan siivouskaapin oveen. Tuulikaapin seinät, samoin kuin eteisen seinät, alkavat jo olla ylitäynnä tauluja:)




Hankkimistani valokuvakehyksistä tein taulut olohuoneen seinälle. Itse kuvat ovat Inkoon galleria Karaijasta ennen joulua ostamiani kortteja. Kuten arvata saattaa, olisi tehnyt mieli ottaa kaksi lintukorttia, mutta päädyin ottamaan hirvikortin miehen iloksi. Mies pitääkin hirvitaulusta enemmän kuin lintutaulusta:)











Terassille laitoin jokin aika sitten tämän peilin




Pikkuvarpunen syömässä

Sparrow (passer montanus) having something to eat. Today morning was very cold, -23 C.

Muistoja taivaan ja meren väliltä

Turku lokakuussa 2009












Nauvo lokakuussa 2009









Hanko, Högholmen syyskuussa 2009




Hur längre har jag varit här, hur många dar, jag har för länge sen tappat räkningen, men jag stannar nog kvar, jag kanske bor här fram till våren, här mellan himmel och hav, vem skulle sakna en man, som bara försvann för att njuta av Atlantkustens kyliga smekning...

Tomas Ledin: Atlatkustens kyliga smekning, levyltä 500 dagar om året


(Kuinka kauan olen ollut täällä, kuinka monta päivää, olen mennyt laskuissa jo pitkän aikaa sitten sekaisin, mutta viivyn täällä, ehkä asun täällä kevääseen, täällä taivaan ja meren välillä, kuka kaipaisi miestä, joka vain katosi nauttiakseen Atlantinrannikon viileästä hyväilystä...)

Köökin puolella

Tätä keittiön pyyhetelinettä en ole näyttänytkään aikaisemmin.

Mies ei ole ruostuneen shabbyn ystävä ja kun asensin sitä paikalleen, mies mutisi, että alennan asunnon arvoa asentamalla kiinteäksi kaikkia erikoisuuksia...

(Itse asiassa shabby- ja romanttiseen tyyliin laitetut asunnot menevät nopeasti ja hyvällä hinnalla kaupaksi.)





Rusetti keittiön pöytävalaisimessa




Löysin kaupasta laventelin, tuoksuu aivan ihanalle




Mustis poseeraa pihapuussa




Hyvää ystävänpäivää teille kaikille!

Lomapäivä

Tänään on poikkeava päivä: minulla on päivän talviloma! Aamulla tuntui mahtavalta, kun tarvinnutkaan lähteä mihinkään.

Tunnelmia tältä päivältä ja viikolta:












Kuumailmapallolentäjäkö? Oravainen pitää tyhjää kukka-amppelia varastonaan ja säilöö siihen kaikkea





Alppikärhö on kasvanut puutarhassa valtavaksi ja näyttää talvisin aikamoiselta risupuskalta:) Lumi on kasautunut sen päälle ja viikolla olin jo lunta poistamassa, kun puskasta kuului hätääntynyt siipien rapina. Lopetin heti, lumi saa jäädä. Varpuset näyttävät pitävan paikkaa yöpymiseen, lumipäällyste tekee siitä varmasti lämpimän lintu-iglun. Iglulaisia kuvassa päiväpaikallaan





Amaryllis ihastuttaa vielä



Ja haaste:

Mimmuli haastoi minut etsimään neljännen kuvakansion neljännen kuvan. Ja tälläistä löytyi. Kuva on viime syyskuulta lähipellolta, valkoposkihanhet tauolla ja ruokailemassa. Näitä kuvia on ollut myös silloisessa postauksessa.



Mukavaa viikonloppua kaikille!