Riemua rannalla

"Jeeee!"

"Toiset ne vain huvittelevat, kun täällä ahkeroidaan kasteluletkun kanssa"

Lopuksi inspiraatiokuva kaikille puutarhureille: luonnon itsensä suunnittelema kuivan paikan kivikkoryhmä Hangon rannalla

Mustion linnan puutarhaa

Eilisiä tunnelmia, isojen puiden varjossa oli mukavan vilpoisaa

Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimet tuhoutumassa

Jälleen kerran olen vakavalla asialla sähköpostiini saapuneen tiedotteen vuoksi. Nimittäin Suomen vanhimman suojelualueen, Mallan luonnonpuiston kasvillisuus ja eläimistö ovat tuhoutumassa laittoman poronlaiduntamisen vuoksi. Blogiani lukevat tietävät, että olen Lapin luonnon suuri ystävä ja kunnioitan suuresti saamelaisten kulttuuria.  Mutta Lapissa käyneenä tiedän myös laajamittaisen poronhoidon tuomat ongelmat. 

Nykyisin jääleinikit ovat kääpiöityneitä ja niissä on vain yksi tai ei yhtään kukkaa. Kivenkoloissa kasvavat yksilöt välttyvät pisimpään porotuhoilta. Kuva Antero Järvinen Iso-Malla 15.7.2014

 

Luvaton porotokka Mallan luonnonpuistossa. Kuva Antero Järvinen 15.7.2014

Helsingin yliopiston Kilpisjärven biologisen aseman johtaja Antero Järvinen kertoo, että laiton porojen laidunnus uhkaa niin pesimälintuja, päiväperhosia kuin kukkakasvejakin. Pelkästään suurtuntureilla kasvava, rauhoitettu jääleinikki saattaa kadota alueelta tämän vuosikymmenen loppuun mennessä.

”Olen yrittänyt saada laidunnusta estettyä usein eri keinoin. Olen tehnyt asiasta rikosilmoituksen ja ottanut toistuvasti yhteyttä maa-alueen kulloiseenkin haltijaan sekä ympäristöministeriöön, luonnonsuojelu- ja ympäristöjärjestöihin ja Käsivarren paliskuntaan. Minulle käsittämättömästä syystä kukaan ei ole tehnyt mitään”, Järvinen jatkaa.

Kun porot syövät jääleinikit jatkuvasti lähes maata myöten, ne eivät pysty kukkimaan ja tuottamaan siemeniä. Viimeisetkin jääleinikit ovat muuttuneet kymmenkukkaisista tuppaista vain yhden kukan tuottaviksi kääpiöiksi tai kokonaan kukattomiksi.. ”Kun siemeniä ei enää synny, kanta häviää lopulta. Nyt näyttää siltä, että vuoteen 2020 mennessä viimeisetkin jääleinikit ovat kuolleet”, Antero Järvinen kertoo.

Vuosittain tehtyjen lintulaskentojen mukaan Mallan lintukannat ovat olleet laskussa, mikä voi suurelta osin olla seurausta ylilaidunnuksesta.

”Puisto pitäisi aidata lyhyeltä matkalta Norjan rajalta Siilasjärvelle, mikä estäisi luvattoman laidunnuksen. Helsingin yliopiston rehtori, nykyinen kansleri Thomas Wilhelmsson esitti aidan rakentamista aluetta hallinnoivalle Metsähallitukselle jo vuonna 2010”, Antero Järvinen toteaa.

Akatemiaprofessori Ilkka Hanski Helsingin yliopiston biotieteiden laitokselta on hyvin huolestunut Mallan luonnonpuiston tilasta.

”Lapin oloihin sopeutunut lajisto kärsii jo nyt ilmastonmuutoksesta, ja erikoistuneiden lajien elinolot kaventuvat entisestään tulevina vuosikymmeninä. Suojelualueiden luonnonolojen heikentyminen muista syistä voi olla viimeinen pisara monen lajin osalta”, Hanski toteaa.

”On käsittämätöntä, että tällainen piittaamattomuus luonnosta ja lainsäädännöstä on saanut jatkua vuosikymmeniä. Metsähallituksen on jo korkea aika huolehtia Mallan suojelusta.”

Viikon varrelta

 Puutarhan uusi polkuprojekti on tässä nyt vaiheessa

Apulainen puuhissaan, huom. multaiset tassut

Roineen rannalta. Käväisimme mökillä Virroilla ja pysähdyimme Vehoniemessä.

 Lomapäivät kuluvat hurjaa vauhtia monelaisen puuhan parissa. Saunan paneliseinät ovat  jo suht edustavassa kunnossa maalailun jälkeen.  Pesin mattoja isäni kanssa. Olemme ihmetelleet Rikun kanssa monenlaista ulkoilupaikkaa.  Riku oli mukana mattopyykilläkin, muttei suostunut tulemaan sisälle pesutupaan. Siellä asuu kuulemma kovaääninen hirviö (iso pesukone).

Hujauksessa on edessä taas työ.  Haikeaa...

Kasvien runsautta

Vielä puutarhaista tunnelmaa

Ruissalon keskikesää

Tunnelmia viime sunnuntailta

Aiheesta toiseen. Sähköpostiini tuli VTT:n tiedote, joka päivän hyvänä uutisena kertoi, että jätetekstiilien hyötykäyttöä kehitetään Suomessa ahkerasti. 2016 voimaan tuleva asetus käytännössä lopettaa jätetekstiilien viennin kaatopaikoille.

Ne huonot uutiset taas: Suomessa vaatteita ja kodintekstiilejä kulutetaan Suomessa noin 70 000 tonnia vuodessa.  Arvion mukaan uudelleenkäyttöön  menee vain noin 30 % ja kierrätykseen noin 14%.

Pääkaupunkiseudulla tekstiili- ja vaatejätteen määrä on kasvanut 8,9 kg:stä 10,2 kiloon per/asukas/vuosi (vuodesta 2007 vuoteen 2012)

Niinpä, onko siinä "OMG, tämä vaate meni meni viisi minuuttia sitten pois muodista, ja tarvitsen uutta" -shoppailussa mitään järkeä?  Ne muodikkaat "hetken hurmat" ovat ekologinen ongelma. Puhumattakaan niistä oloista, missä niitä valmistavat työntekijät niitä voivat joutua tekemään.

Uusi apulainen

Eksyin jälleen kerran aloittamaan uutta puutarhaprojejektia, vaikka olisi ollut paljon muutakin tähteellisempää tehtävää.  Kuten esimerkiksi kässäri ja saunan paneelien maalaus, jonka aloitin jo talvilomalla jne, jne...

Puutarhassa pörrätessäni siellä pyöri uusi apulainen hyönteisjahdissa. Ei pelännyt yhtään. Lintukirja varmisti kaverin nuoreksi punarinnaksi.

A young robin.

Tässä uuden projektin alkukuvaa, kuva ei ole paras mahdollinen, valo oli todella voimakas. Tämä kuva on olohuoneen ikkunoiden edestä ja työn alla on polku sen eteen. Rouhea sellainen,  koska, kuten muistatte, en ole järjestyksen  ja suoraviivaisuuden ihmisiä.  Jeps, D! 

Blogikaveri, Gardenian Kati, on todennut kauniisti, että minulla on villi puutarha:)